Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokangas arvioi, että Venäjän hyökkäyssodassa ei ole kyse vain kahden valtion asevoimien välisestä taistelusta.
Sen sijaan Venäjä pyrkii Palonkanaan tuhoamaan Ukrainan valtiollisen olemassaolon kaikin mahdollisin keinoin.
– Hyökkääjän ensisijaisen kohteena on väestö, jonka kriisinsietokyvyn heikentämisellä tai murtamisella Venäjän asevoimat yrittää saada aikaan Ukrainan ehdottoman antautumisen.
Maanpuolustuskorkeakoulun artikkelikokoelman Sodan usvaa II: varautuminen, valmius ja nykyaikainen sodankäynti loppusanoissa Palokangas kirjoittaa Venäjän hyökkäyksen osoittaneen, että iskut siviilikohteisiin ja infrastruktuuriin ovat nousseet keskeiseen rooliin nykyaikaisessa sodankäynnissä.
Se vaatii hänen mukaansa uudenlaista ajattelua varautumisessa.
– Venäjän sota Ukrainassa on osoittanut, että iskut siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin ovat saaneet keskeisen roolin aseellisissa konflikteissa, mikä saattaa aiheuttaa monella valtiolla muutoksia varautumiseen, yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kriittiseen arviointiin, pelastustoimen järjestelyihin, sotilaalliseen suunnitteluun, sotilasoppeihin ja -koulutukseen, Palokangas kirjoittaa
Hän kuvailee varautumisen teeman olevan siten tänä päivänä entistä poikkileikkaavampi. Varautumista tulee siksi Palokankaan mukaan ajatella entistä laajemmin jokaisella yhteiskunnan sektorilla.
– Tämä edellyttää meiltä niin kansalaisina, yksilöinä ja yhteiskuntana parempaa ymmärrystä varautumisen ja valmiuden tärkeydestä, Palokangas kirjoittaa viitaten turvallisuusympäristön muutokseen.
Myös informaatiovaikuttaminen on hänen mukaansa nykyaikaisessa sodassa aina läsnä.
– Informaatiosota ei tunne valtiollisia tai maantieteellisiä rajoja, vaan se on globaalia ja jatkuvaa sotaa ihmisten mielissä, Palokangas kirjoittaa.
Hän kuvailee suomalaista yhteiskuntaa sääntöperustaiseksi ja melko avoimeksi. Erilaisia turvallisuusuhkia tulisi hänen mukaansa arvioida jatkuvasti, jotta suomalainen yhteiskunta on valmis kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin.
Palokankaan mukaan Suomen turvallisuus on jokaisen suomalaisen vastuulla.
– Varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden vastuun ulkoistaminen vain yhdelle toimijalle tai viranomaiselle ei ole mahdollista. Turvallisuuden vastuu on jakamaton ja se kuuluu meille jokaiselle; yksilölle, kansalaiselle ja ihmiselle, Palokangas kirjoittaa.
