Kun sota Ukrainassa jonain päivänä loppuu, Venäjän katse kohdistuu meidän luoteista suuntamme: Natoon, Itämerelle, arktiselle alueelle. Näin ennakoi Puolustusvoimien sotilastiedustelu tuoreessa katsauksessaan. Venäjän määrittämät strategiset intressit ovat sovittamattomassa ristiriidassa lännen kanssa, eikä tilanteen paranemiseen ole nykytilanteessa edellytyksiä, suorasanaisessa katsauksessa kerrotaan.
Venäjä muodostaa sotilaallisen uhkan Naton turvallisuudelle sekä rauhalle ja vakaudelle euroatlanttisella alueella. Venäjä on rikkonut normeja ja periaatteita, jotka ovat olleet keskeinen osa ennakoitavaa ja vakaata Euroopan turvallisuusjärjestelmää.
Katsaus esittelee kartalla kahdeksantoista Venäjän sotilaallisen voiman kohdetta Suomen lähialueilla. Se kertoo myös, miten Venäjän asevoimien reformi on perustanut uudelleen Leningradin sotilaspiirin ja kasvattaa sotilaiden määrää 350 000 sotilaalla noin 1,5 miljoonaan. Verkkouutiset on kertonut Suomen lähialueille tulevista vahvistuksista joulukuussa ja Leningradin sotilaspiirin kyvykkyyksistä aiemmin kuluvalla viikolla.
Sotilastiedustelun katsaus kurkistaa aikaan reformin valmistuttua: Kun edellä kerrotut muutokset saadaan päätökseen, ne kasvattavat Suomen lähialueella olevien joukkojen vahvuutta todennäköisesti noin 30 000:sta noin 80 000 sotilaaseen.
Sotilastiedustelu pitää kuitenkin todennäköisenä, että niin kauan kuin Ukrainan sota jatkuu nykyisenkaltaisena kulutussotana, Suomen lähialueella oleva sotilaallinen voima ei kasva merkittävästi.
Ukrainan sodan päättymisen jälkeen Venäjä kuitenkin todennäköisesti priorisoi luoteista suuntaansa ja pyrkii nopeuttamaan uudistusten toimeenpanoa.
Venäjän aggressiivinen toiminta on keskeisin sotilaallisten jännitteiden syy Euroopassa, katsaus muistuttaa. Venäjän kyky mobilisoida sotilaallisia ja yhteiskunnallisia resursseja todennäköisesti riittää ylläpitämään konfliktia Ukrainassa ainakin tulevien vuosien ajan. Lännen tuen merkitys Ukrainan puolustuskyvylle säilyy kriittisenä.
Pohjolan strateginen merkitys kuitenkin säilyy Ukrainan sodan lopputuloksesta huolimatta. Venäjän strateginen intressi on turvata Itämeren käyttö kaikissa tilanteissa. Arktinen alue on katsauksen mukaan Venäjän näkökulmasta ensisijaisesti sen asevoimien pelikenttä, eikä se suhtaudu myönteisesti ulkopuolisten toimintaan alueella. Arktisen merialueen vapaa käyttö on myös kriittinen tekijä Venäjän ydinasepidäkkeelle. Katsaus kiinnittää huomion mahdollisuuteen, että Venäjän eristäminen muusta kansainvälisestä yhteistyöstä lisää sen halukkuutta lisätä yhteistyötä arktisella alueella etenkin Kiinan kanssa.
Suomen Nato-jäsenyys, tiivistynyt kansainvälinen puolustusyhteistyö sekä Euroopan turvallisuusympäristön muutos ovat lisänneet Venäjän tietotarpeita Suomesta. Venäjän tiedustelupalveluiden mielenkiinnon kohteita ovat katsauksen mukaan etenkin Suomen Nato-politiikan toimeenpano, puolustusyhteistyön kehittyminen, kansainvälisten joukkojen toiminta Suomessa sekä Naton esikuntien ja joukkorakenteiden kehittäminen. Ukrainan sodan aikana on myös korostunut tarve hankkia tietoa puolustusvälineteollisuuden tuotantokapasiteetista ja Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn kehittymisestä. Puolustusjärjestelmään kohdistuva tiedustelun uhka kohdistuu ensisijaisesti Puolustusvoimien suorituskykyihin ja käyttöperiaatteisiin sekä valmiuteen.
Venäjän tiedustelutoiminta Suomessa on aktiivista. Venäjän sotilastiedustelupalvelu on pyrkinyt päivittämään tiedustelun keinoja vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä. Menetelmät ovat todennäköisesti aikaisempaa monipuolisempia ja osin improvisoituja. Tämä voi ilmetä esimerkiksi bulvaanien ja välimiesten lisääntyvänä käyttönä sekä entistä suoraviivaisempana tiedonhankintana, katsaus varoittaa.
Pyrkimykset värvätä henkilölähteitä tietoverkoissa ja erityisesti venäjämielisillä sosiaalisen median foorumeilla todennäköisesti yleistyvät. Tietoverkoissa tapahtuvan tiedustelun uhka säilyy edelleen merkittävänä.
Katsaus kiinnittää huomiota myös runsaasti keskustelua herättäneeseen sabotaasiin.
Tiedustelutoiminnan lisäksi Venäjän sotilastiedustelupalvelulla on kyky toteuttaa ilkivaltaa ja vahingontekoja. Ukrainan sodan aikana Venäjä on organisoinut eritasoista tuholaistoimintaa useassa Euroopan maassa. Tekijöinä ovat olleet Venäjän värväämät sijaistoimijat, jotka ovat kyenneet toteuttamaan yksinkertaisia iskuja Ukrainan tukeen liittyvään logistiikkaan. Suomessakin erityisesti Ukrainalle annettavaan tukeen kohdistuva vakavan vahingonteon uhka on kasvanut.
Puolustusvoimien sotilastiedustelu julkaisee julkisen katsauksen toimintaansa joka toinen vuosi. Edellinen katsaus julkaistiin vuonna 2023. Se oli laajudeltaan 18 sivua. Uusi katsaus on 48-sivuinen.
