Vapaussoturi-lehti on julkaissut Pekka Vanhalan vanhaan pro gradu -työhön perustuvan artikkelin kommunistien harjoittamasta työmaaterrorista 1920-luvulla. Aihe on jäänyt historiankirjoittajilta varsin vähälle huomiolle.
Työntekijöitä pakotettiin tuolloin työpaikoilla kuulumaan ammattiliittoihin ja äärivasemmistolle epämieluisia henkilöjä savustettiin töistä. Yksi ulottuvuus olivat nöyryytykset: ”häpeälistojen” julkaiseminen lakkorikkureista, työntekijän sulkeminen työyhteisöstä ja fyysinen väkivaltakin. Tämä herätti suurta suuttumusta vapaussodan jälkeisessä maassa.
Kun työllisyystilanne oli huono, oli uhriksi joutuneen jopa alennuttava pyytämään menneisyyttään anteeksi. Kommunistien ja sosiaalidemokraattien lehdissä julkaistiin satoja ohessa nähtävien kaltaisia maksettuja anteeksipyyntöjä. Puolet anteeksipyynnöistä tuli Puuteollisuustyöväen liiton ja Rakennustyöväen liiton työpaikoille haluavilta.
Työpaikan haluaja joutui pyytämään anteeksi esimerkiksi osanottoaan 1918 sotaan hallituksen joukoissa, osallistumistaan heimosotiin tai kuulumistaan suojeluskuntaan.
Käytäntönä oli, että julkisen anteeksipyynnön jälkeen ammattiyhdistys ”antoi anteeksi luokkataistelun polulta hairahtuneen katuvan anteeksipyytäjän hairahduksen. Häntä luvattiin kohdella toverina järjestyneen työväen riveihin”.
Työmaaterrori oli keskeisiä vaaliteemoja lokakuun 1930 eduskuntavaalien alla. Porvaripuolueet kannattivat kommunistilakeja ja työmaaterrorin estävää lakia. Uusi hallitus toi rikoslakiin muutoksen, joka kielsi henkilön pakottamisen nöyryyttävään tekoon maan puolustamisen tai laillisen yhteiskuntajärjestyksen voimassa pitämiseksi tarkoitetun toiminnan johdosta.
