Suomen Tietotoimisto STT:n lopettaminen ei tarkoita luotettavan uutisvälityksen katoamista Suomesta, arvioi Medialiiton toimitusjohtaja ja Uutismedian liiton toiminnanjohtaja Jukka Holmberg Verkkouutisille.
Pitkään tappiota tuottanut STT on ilmoittanut lopettavansa uutis- ja kuvatoimistotoimintansa maaliskuun 2027 loppuun mennessä. Samalla STT irtisanoo kaikki toimittajansa.
Uutistoimiston lakkauttaminen on herättänyt julkisuudessa huolta luotettavan tiedonvälityksen heikkenemisestä, valeuutisten leviämisestä ja lisääntyvästä informaatiovaikuttamisesta.
Monet huolista ovat kuitenkin liioiteltuja. STT:n loppuminen ei tarkoita suomalaisen journalismin loppumista. Tilannetta kuvastaa hyvin sekin, että useat Suomen suurimmista uutismedioista olivat jo aiemmin lopettaneet STT:n palveluiden käytön.
– Olennaista on huomata, että mikään suoraan kansalaisille luotettavaa tietoa julkaiseva tiedotusväline ei ole loppumassa, Holmberg huomauttaa VU:lle.
Toiminnan loppuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että uutismedioiden on järjestettävä oma tai yhteinen STT:n tarjonnan korvaava valtakunnallinen ja kansainvälinen uutistuotanto uudella tavalla.
Tästä on jo nyt nähtävillä merkkejä. Useita paikallismedioita julkaiseva Keskisuomalainen-konserni on ilmoittanut vahvistavansa Uutissuomalainen-yhteistoimitustaan. Käytännössä sillä tullaan paikkaamaan sitä aukkoa, jonka STT:n lakkauttaminen tuo konsernin paikallismedioille.
Holmbergin mukaan vasta myöhemmin nähdään, kuinka suuren aukon STT:n poistuminen käytännössä jättää. Suomessa toimii edelleen monipuolinen kaupallinen media ja verorahoitteinen Yle, minkä lisäksi mediayhtiöt voivat rakentaa omia yhteisiä ratkaisujaan.
Holmberg ei silti usko, että Yle tai medioiden yhteistoimitukset voisivat sellaisenaan korvata STT:n toimintaa.
– Korvaaviinkin ratkaisuihin tarvitaan maksavia asiakkaita. Ammattimainen uutistoiminta ei ole ilmaista, hän muistuttaa.
Juuri tämä koitui STT:n kohtaloksi. Lukuisat mediat lopettivat STT:n käytön, koska kokivat sen liian kalliiksi. Sen sijaan, että mediat olisivat maksaneet kaikille yhteisistä sisällöistä erilliselle uutistoimistolle, ne tekivät uutisensa mieluummin itse.
Toisin sanoen STT:lle ei ollut markkinoilla enää riittävää kysyntää eivätkä mediayhtiöt halunneet tukea sen tappiollista toimintaa.
Uutiserämaiden taustalla suurempi ongelma
STT:n loppumiseen on julkisessa keskustelussa yhdistetty myös huoli uutiserämaiden syntymisestä. Monet paikallis- ja maakuntalehdet ovat edelleen STT:n asiakkaita, ja STT on pitkälti vastannut niiden valtakunnallisesta ja ulkomaita koskevasta uutissisällöstä.
Holmberg näkee ongelman taustalla kuitenkin ennen kaikkea kaupallisen median pitkään jatkuneet talousvaikeudet.
– Uutiserämaita uhkaa syntyä, koska lehdistön tulot ovat puolittuneet 15 vuodessa. Vaikeinta on pienillä paikallislehdillä, joiden jakelukustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti Postin jatkuvien hinnankorotusten vuoksi.
Suomessa onkin nähty viime vuosina lukuisia pienien paikallisten medioiden lakkautuksia tai yhdistymisiä.
Holmberg pitääkin STT:n tilannetta oireena laajemmasta muutoksesta suomalaisessa mediataloudessa.
– Suuret kansainväliset hakukone-, some- ja tekoälyjätit ovat vieneet digitaaliset mainosrahat ja hyödyntäneet medioiden sisältöjä ilman korvausta ja osin luvattakin. Samalla ne ovat syrjäyttäneet tavanomaista uutisten lukemista.
Kiristyneessä mediamarkkinassa uutismediat ovat pyrkineet erottautumaan entistä selvemmin kilpailijoistaan. Erottautuminen ei onnistu, jos kaikki mediat julkaisevat samoja STT:n tuottamia perusuutisia. STT ei kuitenkaan reagoinut riittävän voimakkaasti asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin, vaikka asiakaskato oli jatkunut jo pitkään.
Kannattaako tappiollista toimintaa tukea verorahoilla?
STT:n pelastamiseksi on esitetty erilaisia julkisesti tuettuja ratkaisuja. Verotukea on perusteltu sillä, ettei STT:llä ole enää riittäviä toimintaedellytyksiä pärjätä kaupallisena yhtiönä.
Ratkaisuja voisi olla esimerkiksi valtion myöntämä rahallinen tuki STT:lle tai uutistoimiston vetovastuun siirtäminen valtion vastuulle. Ammattiliitto Pro on jopa esittänyt, että valtion pitäisi perustaa kokonaan uusi uutistoimisto STT:n tilalle.
Holmberg ei torju ajatusta julkisesta tuesta kokonaan.
Hänen mukaansa yhteiskunta voi tukea kansalaisille tärkeää palvelua, jos sitä ei synny markkinaehtoisesti. Tällöin pitäisi kuitenkin osoittaa markkinapuute ja järjestää avoin hankintamenettely.
Tällä hetkellä mainittavaa markkinapuutetta ei kuitenkaan ole. Siitä kertoo jo aiemmin mainittu STT:n asiakaskatokin: palveluille ei riitä kysyntää.
Tällä hetkellä STT:n pelastamiseksi on käynnissä hanke, jolla tappiollisen uutistoimiston lakkauttaminen yritettäisiin vielä estää erillisen rahoituksen turvin.
Asiassa on kuitenkin yksi ongelma: voiko STT:n kaltainen uutistoimisto toimia, jos suuret mediayhtiöt eivät enää halua maksaa sen palveluista?
– Ei nykyisessä laajuudessaan, Holmberg sanoo suoraan.
STT:n tukeminen julkisilla varoilla voisi olla kyseenalaista senkin takia, että STT ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta saanut toimintaansa kannattavalle pohjalle. Vaikka uutistoimistolle myönnettäisiin mittava rahallinen tuki, se olisi todennäköisesti uusissa talousvaikeuksissa lähitulevaisuudessa. Silloin vaihtoehtona olisi jälleen uusi rahallinen tuki tai tappiollisen toiminnan alasajo.
Mahdolliseen julkiseen rahoitukseen liittyisi myös kysymys siitä, miten uutistoimistopalvelu käytännössä järjestettäisiin. Vaihtoehtona voisi olla kokonaan verorahoitteinen medioille maksuton palvelu tai maksullinen malli, jossa mediat voisivat saada tukea uutistoimistopalveluiden ostamiseen.
Holmberg ei ota kantaa siihen, mikä malli olisi toimivin. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei täysin verorahoitteinen uutistoimisto ole tiettävästi tavallinen ratkaisu länsimaisissa demokratioissa.
Voisiko STT jatkaa osana Yleä?
Esillä on ollut ajatuksia, joissa STT siirrettäisiin hallinnollisesti osaksi Yleä tai Ylen yhteyteen perustettaisiin erillinen uutistoimistoyksikkö.
Näihin ehdotuksiin Holmberg suhtautuu kriittisesti.
– Yle-lain mukaiseen julkisen palvelun yleisradiotoimintaan ei kuulu uutistoimistotoiminta. Ylen sisältöjen jakaminen yksityisille toimijoille on EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta vähintäänkin kyseenalaista, hän huomauttaa.
– Se myös kaventaisi mediakentän moniäänisyyttä, Holmberg jatkaa.
Holmberg pitää STT:n mahdollista loppumista kuitenkin vakavana menetyksenä ja merkkinä suomalaisen uutismedian ongelmista. Se ei hänen arvionsa perusteella kuitenkaan tarkoita, että luotettava tiedonvälitys Suomessa olisi loppumassa. Suurempi kysymys on, millaisilla taloudellisilla edellytyksillä kaupallinen journalismi pystyy jatkossa ylläpitämään valtakunnallista ja paikallista uutistuotantoa.
LUE MYÖS:
Asiantuntija varoittaa: Evästekäytännöt voivat murentaa luottamusta mediaan
Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat