Suomen talouden suhdannekuoppa on takana ja talous tulee kasvamaan tänä ja ensi vuonna, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) keskiviikkona julkistetussa talousennusteessa.
Etlan mukaan talous kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Vuonna 2027 talous kasvaa 1,2 prosenttia.
Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin.
Etlan mukaan kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle, koska vienti ja tuonti kasvavat lähes yhtä paljon.
Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla, kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.
Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,2 prosenttiin ja ensi vuonna 7,9 prosenttiin. Työllisyysaste nousee talouskasvun myötä tästä vuodesta eteenpäin.
Tänä vuonna sekä yksityiset että julkiset investoinnit kasvavat. Myös yksityinen kulutus piristyy hieman kahden heikomman vuoden jälkeen. Sopeutustoimet sen sijaan jarruttavat julkisen kulutuksen kasvua. Ensi vuonna kotitalouksien kulutuksen kasvu vahvistuu. Investoinnit pysyvät kasvussa, mutta julkinen kulutus vaimenee.
Julkinen alijäämä suhteessa bkt:hen laskee 3 prosentin alapuolelle vasta vuoteen 2027 tultaessa, jolloin velkasuhde lähestyy 87 prosenttia.
Etlan mukaan ennusteen riskit liittyvät talous- ja geopoliittiseen epävarmuuteen sekä inflaation kiihtymiseen. Positiivinen vaikutus voi olla Saksan infrastruktuuri-investoinneilla ja Euroopan puolustuksen satsauksilla.
Presidentti Donald Trumpin kaavailemien tullien aiheuttama epävarmuus varjostaa kansainvälisen kaupan näkymiä. Tulliturbulenssista huolimatta Yhdysvaltojen talous pysyy euroaluetta vahvemmassa kasvussa. Inflaatio on kuitenkin sitkeää Yhdysvalloissa eikä keskuspankki Fed pääse laskemaan korkoja yhtä paljon kuin EKP euroalueella.
Suurimpana riskinä nähdään Yhdysvaltojen ja EU:n välisten tullien ja vastatullien vaikutukset, sanoo Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
– Riskinä on, että tullit sekä talouspolitiikkaan yleisesti liittyvä epävarmuus vähentävät Yhdysvaltojen ja EU:n välistä kaupankäyntiä ja hidastavat kasvua Atlantin molemmin puolin. Se, mitä lopulta tapahtuu, riippuu toki myös Euroopan komission neuvotteluvoimasta. Selvää kuitenkin on, että tullit hidastavat USA:n talouskasvua jo tänä vuonna, Puonti toteaa.
Etlan aiemmin tällä viikolla julkistamassa vaikutuslaskelmassa Suomen bkt:n taso laskisi 0,5–1,6 prosenttia, jos Yhdysvallat nostaisi kaikkia tuotteita koskevat tullit 25 prosenttiin. Toistaiseksi Yhdysvallat on asettanut EU:lle vain 25 prosentin teräs- ja alumiinitullit. Puonti uskoo, että kaikkein pessimistisin skenaario, jossa sekä Suomen että euroalueen bkt-kasvu jäisi nollaan, on vielä vältettävissä.
– Euroopan sisäinen kysyntä voi vielä pelastaa euroalueen kasvun, jos tullien myötä Euroopan ulkoinen kysyntä vähenee. Euroopan suurimpien maiden suunnittelemat velkavetoiset lisäykset puolustukseen ja infrastruktuuri-investointeihin, erityisesti Saksassa, paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä. Tullien seurauksena kansainväliset kauppavirrat todennäköisesti myös suuntautuisivat uudelleen.
Julkiset menolisäykset hyödyttäisivät rakentamista ja teollisuutta paitsi Euroopassa, myös Suomessa. Menolisäykset voivat sysätä liikkeelle monia Suomessa suunniteltuja vihreitä investointeja. Kunnon kasvusysäys kuitenkin vaatisi, että eurooppalaisten tuotteiden kysyntä, ja siten myös tuotanto, voimistuisi.
