Viime syksynä paljastui, että venäläiset hakkerit olivat murtautuneet Unkarin puolustusministeriön it-järjestelmiin pari vuotta aiemmin ja päässeet käsiksi sekä Unkaria että myös muita Naton jäsenmaita koskeviin arkaluontoisiin tietoihin.
Unkarin hallitus oli tietoinen hakkeroinnista, mutta vaikeni asiasta pitkään. Unkarilaisen tutkivan journalismin verkkojulkaisun Direct-36:n mukaan maan ulkoministeriö oli antanut sen jatkua ainakin kuukausia, mahdollisesti pidempäänkin, ennen kuin siihen puututtiin.
Ulkoministeri Péter Szijjártó vähätteli tapahtunutta julkisuudessa ja vakuutti, että mitään vahinkoa ei ollut tapahtunut. Tapauksesta jäi kuva, että Viktor Orbánin hallinto antoi hakkeroinnin jatkua tietoisesti.
Samassa yhteydessä paljastui, että hakkerit olivat onnistuneet tunkeutumaan myös Unkarin asevoimien hankinnoista vastaavan viraston tietojärjestelmiin.
Maan entiset tiedusteluviranomaiset kertoivat Direct-36:lle jälkien johtaneen Venäjän tiedustelupalveluun. Tapauksen takana uskottiin olevan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ja sekä sotilastiedustelu GRU.
– Tämän tapauksen jälkeen Natossa alettiin keskustella siitä, onko Unkari enää luotettava Nato-maa, itäiseen Eurooppaan erikoistunut tutkija Katalin Miklóssy Helsingin Yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo Verkkouutisista.
Pääministeri Viktor Orbánin tempaukset ovat ihmetyttänet Nato-kumppaneita.
Keväällä 2024 Nato piti Budapestissa Unkarin Nato-jäsenyyden 25-vuotisjuhlat, joista vastasi USA:n suurlähettiläs David Pressman. Hän on arvostellut Unkarin hallitusta kovin sanoin. Unkarin oppositio osallistui juhlallisuuksiin, mutta Orbánia tai hallinnon edustajia ei paikalla nähty.
”Nato-liittolaisten turhautuminen Unkariin on saavuttanut kiehumispisteen”, kirjoitti arvostettu Politico-lehti lokakuussa, kun Unkarin hallitus antoi pitkät Budapestiin sijoitetuille Nato-maiden diplomaateille.
He halusivat tavata Unkarin hallituksen edustajia keskustellakseen maan läheisistä suhteista Venäjään ja Kiinaan. Tapaaminen järjestettiin USA:n kutsusta, mutta Orbánin hallituksen edustajista ketään ei saapunut paikalle. Episodit ovat herättäneet Natossa syvää epäluuloa Unkaria kohtaan.
Nyt maan hallitusta lähellä oleva media on kritisoinut Naton toimintaa Itämerellä ja syyttänyt Natoa hysteriasta ja 3. maailmansodan lietsomisesta.
Maan valtamedia on kyseenalaistanut Venäjän roolin Itämeren tapahtumissa ja vihjaillut, että kaapeleiden katkomisten ei ole todistettu olleen tahallista eikä Venäjän tilaamaa. Unkarin media on suhtautunut Venäjän hybridisotaan epäillen.
– Unkarin hallitus käyttää valtamediaa välillisesti linjaustensa esittämisessä, ja sen kritiikki on ollut hyvin lähellä Venäjän propagandaa, Katalin Miklóssy toteaa.
Unkarin valtamediaa toimii maan hallitusta lähellä olevan mediasäätiön sisällä ja levittää tehokkaasti maan hallituksen kantoja. Kun Nato linjaa Itämeren toimintaansa uudelleen, on myös Unkari ollut ilmeisimmin mukana päättämässä asioista Naton protokollan mukaisesti.
– Pidän silti todennäköisenä, että jos Unkari on ollut mukana ja on tapansa mukaan asettunut vastustamaan, sille viitataan kintaalla. Yksityiskohtia ei ole tiedossa, mutta uskoisin, että Unkarin kanta ei näissä pöydissä paljoa merkitse, Miklóssy toteaa.
Myös EU:ssa asenne on ollut sama. Unkaria pidetään lähinnä Venäjän asioiden ajajana, eikä sitä oteta vakavasti.
Pääministeri Viktor Orbán puhui EU-puheenjohtajakaudellaan viime syksynä maan tarpeesta miettiä uudenlaista suhtautumista Natoon. Maan tulisi jatkossa pidättäytyä sellaisesta toiminnasta, joka ei kohdistu suoraan toisen Nato-maan suojeluun, toisin sanoen hankkeista, jotka eivät liity artikla viiteen.
Tällaista on myös Naton toiminta parhaillaan Itämerellä, ja toiminta joka liittyy Ukrainaan. Unkari onkin systemaattisesti vastustanut Ukrainan kaikenlaista tukemista.
Unkarin suhde on heikentynyt nopeasti myös Nato-maa Puolaan. Maiden välit heikkenivät jo Puolan edellisen PIS-hallituksen aikaan, kun Puola ei sulattanut Unkarin venäjämielisyyttä.
Viime vuoden lopulla sattui toinen suhteita romuttanut episodi. Orbánin hallitus päätti myöntää poliittisen turvapaikan Puolan entiselle varaoikeusministerille Marcin Romanowskille, jota syytetään julkisten varojen värinkäytöstä populistisen ja kansallismielisen PIS hallinnon aikana.
– Nyt maiden suhteet ovat aallonpohjassa, Miklóssy sanoo. Tätä kuvaa se, että Puola ei kutsunut Unkarin edustajaa tammikuun alun juhlallisuuksiin, kun maa otti EU:n puolen vuoden puheenjohtajuuden Unkarilta.
– Puolaa kuunnellaan sekä Natossa että EU:ssa, koska Puola on nousemassa Euroopan ja erityisesti Itämeren alueen vahvimmaksi sotilasmahdiksi, Miklóssy jatkaa.
Puola on investoinut vahvasti puolustukseensa Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja maa käyttää tänä vuonna 4,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan asevoimiinsa.
– Nyt kun Puola on asettunut vastustamaan Unkaria, on Orbán joutunut yhä enemmän paitsioon, Miklóssy toteaa. Slovakia on ollut EU-Nato-maista Unkarin ainoa kumppani, mutta nyt myös siellä Venäjä-mielisen Robert Ficon hallitus on natisemassa juuri Venäjä-politiikan vuoksi.
Helsingissä alkuviikosta järjestetty Nato-maiden Itämeri-kokous sai paljon kansainvälistä huomiota ja Suomea on kiitelty nopeasta ja päättäväisestä toiminnasta, kun se takavarikoi Eagle S aluksen tuoreeltaan kaapelien vaurioittamisen jälkeen.
Venäjän varjolaivastosta on tullut vakava uhka Natolle ja Itämeren alueelle ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iiro Särkkä alleviivasi Ylen Aamu-tv:ssä tarpeen Naton toiminnan lisäämiselle Itämerellä olevan suuri. Nato on tuomassa Itämerelle lisää aluksia ja valvontaa.
Vaikka Helsingin kokouksessa ei ääneen sanottu Venäjän olevan sabotaasien takana oli signaali Venäjän suuntaan selvä. Jatkossa Nato toimii, ja kaapelin vaurioittamisesta jää todennäköisesti kiinni, ja toiminnasta aiheutuu vahinkoa syyllisille.
Nyt Donald Trumpin astuessa Natoa johtavan Yhdysvaltain johtoon tulee Orbánin Unkarin tilanteesta entistä mielenkiintoisempi.
Unkarin pääministeri ei saanut kutsua Trumpin virkaanastujaisiin, vaikka hänen hallituksensa tuki Trumpin kampanjaa useilla miljoonilla euroilla, ja Orbánin kampanjaväkeä toimi Trumpin apuna.
Sen sijaan Trumpin virkaanastujaisiin on kutsuttu useita Euroopan ääri- ja laitaoikeiston johtajia, kuten Italian pääministeri Giorgia Meloni, Hollannin hallituksessa istuvan Vapauspuolueen johtaja Geert Wilders sekä Englannin Reform UK -puolueen puheenjohtaja Nigel Farage.
Tämä lienee suuri pettymys Orbánille, joka on esiintynyt Trumpin vahvimpana liittolaisena Euroopassa ja vieraillut viimeksi kesällä Trumpin huvilalla Mar-a-Lagossa. Vierailu tapahtui Washingtonin Nato-kokouksen yhteydessä.
Yhdysvallat asetti joulukuussa myös Orbanin vahvan miehen, hallituksen propagandasta vastaavan ministerin Antal Rogánin mustalle listalle ja pakotteiden kohteeksi. Republikaanienemmistöinen kongressi hyväksyi asian, joten kyse ei ole vain Joe Bidenin hallinnosta.
Katalin Miklóssyn mukaan mustalla listalla on myös epävirallisesti yhdeksän muuta unkarilaisnimeä, joukossa myös itse pääministeri Orbán, ja hänen perhettään, mm. tytär ja vävy. Syykin lienee sama kuin Rogánin kohdalla, korruptio ja valtion varojen väärinkäyttö.
Siten se, mihin asentoon Trumpin ja Orbánin suhde kääntyy, ei ole lainkaan selvää. Todennäköinen syy sille että Trump käänsi selkänsä Orbánille virkaanastujaisten suhteen lienee Kiina, josta on tullut Unkarin merkittävin ulkomainen investoija ja kumppani.
