Norjan turvallisuuspoliisi kertoi, että vuonna 2015 saapuneita turvapaikanhakijoita oli uhkailtu ja erehdytetty tiedustelutehtäville. Suojelupoliisi kommentoi yleisellä tasolla, että tällainen toiminta kuuluu Venäjän tiedustelun toimintatapoihin, ja sitä voi tapahtua myös Suomeen saapuvien ihmisten kesken.
– He olivat ihmisiä, jotka tiedusteluorganisaatiot olivat huijanneet tai uhkaamalla pakottaneet toteuttamaan tiedustelutehtäviä, sanoi PST:n vastatiedustelun päällikkö Atle Tangen Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.
–Tämä osoittaa millaisia haasteita meillä on edessämme ja millaisia menetelmiä on käytössä. Tangen korosti, että värvätyt turvapaikanhakijat ovat edelleen Norjalle ajankohtainen haaste.
Ainoalta Venäjän ja Norjan väliseltä lailliselta rajanylityspaikalta pohjoisessa Finnmarkissa tuli vuonna 2015 yhteensä yli 5400 turvapaikanhakijaa, monet polkupyörillä. Kun Norja otti tällä Storskogin raja-asemalla käyttöön pikakäännytykset, alkoi hakijoita ilmestyä enenevissä määrin Suomen pohjoisille raja-asemille Sallassa ja Raja-Joosepissa. Suomeen tuli näiden kahden raja-aseman kautta Ylen mukaan lähes 1800 turvapaikanhakijaa.
Lisää turvapaikanhakijoita alkoi tulla Venäjän ja Suomen välisten raja-asemien kautta loppusyksystä 2023. Parhaillaan Suomen ja Venäjän välinen raja on tilanteen vuoksi suljettu.
Suomessa suojelupoliisi ei ottanut tiistaina suoraan kantaa Norjan tilanteeseen tai PST:n vastatiedustelun kommentteihin. Supon vastatiedusteluosaston osastopäällikkö Pertti Haaksluoto muistuttaa, ettei pakolaisten värvääminen toimimaan Suomea vastaan ole järin merkittävä ilmiö.
– Eikä se ole syy esimerkiksi itärajan nykyisen sulkemisen takana, Haaksluoto kommentoi Verkkouutisille sähköpostitse.
Yhteistyöhön painostaminen kuuluu kuitenkin Venäjän tiedustelun toimintatapoihin.
– Voimme kommentoida yleisesti Venäjän tiedustelun toimintamenetelmiä, joihin kuuluu yrittää saada joitain Suomeen Venäjältä tulevia henkilöitä tekemään yhteistyötä kanssaan.
Painostamisen lisäksi vaatimus yhteistyön tekemisestä Venäjän tiedustelun kanssa voidaan sitoa edellytyksiin maasta pois pääsemiselle. Henkilölle voidaan myös luvata taloudellisia etuja. Värväysyrityksen kohteena oleva henkilö voi olla haavoittuvassa asemassa painostuksen kohteena.
– Tiedustelupalvelun kannalta värväysyrityksen kohteen ei tarvitse olla välttämättä minkään tietyn maan kansalainen eikä hänellä tarvitse olla pääsyä salassa pidettävään tietoon. Hän voi kuitenkin tehdä omakohtaisia havaintoja julkisista kaikkien nähtävillä olevista asioista tai vaikkapa siitä, miten Suomen viranomaiset toimivat rajanylitystilanteessa ja sen jälkeen, Supon Haaksluoto kertoo.
Näiden esimerkkien lisäksi vieraan valtion tiedustelua voivat kiinnostaa myös toiset, jo kohdemaassa eli vaikkapa Suomessa tai Norjassa, oleskelevat henkilöt. Varsinkin poliittisista syistä suojelua hakeneet ja saaneet voivat olla autoritaaristen hallintojen tiedustelupalvelujen kiinnostuksen kohteina, jos hallinnossa uskotaan heidän jatkavan hallinnon vastaista toimintaa.
Tällaista tiedustelutoimintaa kutsutaan pakolaisvakoiluksi. Se on laitonta sekä Ruotsissa että Norjassa, mutta Suomessa ei. Oikeusministeriö teki asiasta selvityksen kymmenen vuotta sitten, mutta lainvalmisteluun pakolaisvakoilun kriminalisointi ei koskaan edennyt. Pääministeri Petteri Orpon kesällä valmistuneessa hallitusohjelmassa pakolaisvakoilu on luvattu kriminalisoida kuluvan hallituskauden aikana. Esimerkiksi Ruotsissa pakolaisvakoilusta on tuomittu viime vuosina sekä Kiinan laskuun toiminut tiibetiläismies että Iranin tiedustelun laskuun ahwaz-arabivähemmistöstä tietoja hankkinut iranilaismies.
Supon Pertti Haaksluoto korostaa, ettei kaikki tiedustelu välttämättä vakavalla tavalla vaarana Suomen kansallista turvallisuutta eikä edes täytä rikoslain mukaista vakoilun tunnusmerkistöä.
– Siitä huolimatta suojelupoliisi suhtautuu vakavasti kaikkiin tapauksiin, joissa vieraan valtion tiedustelupalvelu on yrittänyt saada tai saanut henkilön toimimaan hyväkseen tavalla tai toisella Suomessa tai Suomea vastaan. Paljastuneisiin tapauksiin puututaan lainmukaisin keinoin riippuen siitä, mitä on tapahtunut ja mitä henkilö on tehnyt. Tämä on vastatiedustelun perustyötä.
