Yli puolet (53 %) suomalaisista työntekijöistä kaipaa työnantajalta panostuksia hyvinvointiin. Muualla Euroopassa luku on vain 31 prosenttia. Tiedot selviävät SD Worxin teettämästä laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta.
Rahapalkan lisäksi useimmat eurooppalaiset yritykset tarjoavat työntekijöilleen muitakin palkitsemismuotoja. SD Worxin teettämä kansainvälinen tutkimus selvitti, minkälaiset edut työntekijöitä motivoivat työpaikkaa haettaessa
Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat työpaikkaa valitessa yrityksiä, joissa panostetaan hyvinvointiin esimerkiksi liikunnan tai kulttuurin muodossa.
Yli viidesosa suomalaisista (23 %) työntekijöistä pitää pyöräetua tärkeänä työsuhde-etuna. Muualla Euroopassa vain noin joka kymmenes työntekijä (13 %) nostaa pyöräedun merkittäväksi tekijäksi työpaikan valinnassa.
Pyöräedun lisäksi kulttuuri kiinnostaa
Liikunnan lisäksi suomalaiset haluavat panostaa henkiseen hyvinvointiin. Ero muuhun Eurooppaan on merkittävä, sillä 56 prosenttia suomalaisista pitää kulttuuriseteleitä tai erilaisia vapaa-ajalla käytettäviä lahjakortteja oivallisena palkitsemiskeinona, kun muualla Euroopassa luku on vain 23 prosenttia.
SD Worxin maajohtaja Mikko Uotilan mukaan ilmiön taustalla on Suomessa vallitseva vahva hyvinvointikulttuuri, jossa työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia arvostetaan.
– Suomessa arvostetaan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia, mikä näkyy myös työntekijöiden odotuksissa. Lisäksi Suomessa työnantajien tarjoamat liikunta- ja kulttuuriedut ovat yleisiä ja verovapaita, mikä tekee niistä houkuttelevia sekä työnantajille että työntekijöille, hän sanoo.
– Muualla Euroopassa hyvinvointiin liittyvät edut eivät välttämättä ole yhtä laajasti saatavilla tai verovapaita, mikä saattaa osin selittää, miksi suomalaiset arvostavat näitä etuja enemmän kuin muut eurooppalaiset, Uotila jatkaa.
Autoetu ei motivoi suomalaisia
Pyöräedun sijaan työnantajan tarjoama autoetu ei kiinnosta monia suomalaisia. Vain kuusi prosenttia suomalaisista sanoo autoedulla olevan merkitystä työpaikan valinnassa, kun muualla Euroopassa luku on 11 prosenttia.
Hyvinvoinnin lisäksi myös raha motivoi monia suomalaisia. Noin kahdeksalle kymmenestä suomalaisesta työntekijästä (77 %) palkka on edelleen tärkein tekijä. Ero ei ole suuri verrattuna muuhun Eurooppaan (80 %).
– Vähäinen autoedun arvostus voi johtua Suomen joukkoliikennejärjestelmästä ja vahvasta kestävän kehityksen arvopohjasta. Vaikka raha on edelleen keskeinen motivaattori, suomalaiset työntekijät hakevat työpaikoiltaan enemmän kuin pelkkää palkkaa – he haluavat myös tukea omalle hyvinvoinnilleen ja tasapainoiselle elämälle, Uotila toteaa.
Työnantajan tarjoamat vakuutukset eivät kiinnosta suomalaisia
Kun suomalaisilta työntekijöiltä kysyttiin yritysten tarjoamien vakuutusten merkitystä työnantajan houkuttelevuuteen, nousi ero muuhun Eurooppaan verrattuna huomattavaksi. Lisäeläketurva on vain murto-osalle suomalaisista (6 %) kiinnostava palkitsemistapa, kun Euroopassa vastaava luku on 26 prosenttia.
Sama ilmiö koskee henkivakuutuksia. Vain reilu kymmenesosa (12 %) suomalaisista arvostaa työnantajan tarjoamaa henkivakuutusta, kun vastaava luku Euroopassa on 21 prosenttia.
Myöskään työterveyshuoltoa täydentävä työnantajan tarjoama sairauskuluvakuutus ei suuremmin innosta suomalaisia. Siinä missä muualla Euroopassa joka kolmas työntekijä pitää vakuutusta kiinnostavana palkitsemiskeinona, vastaava luku on Suomessa vain 16 prosenttia.
– Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa työntekijät luottavat edelleen julkiseen sosiaaliturvaan ja kattavaan työterveyshuoltoon, mikä vähentää tarvetta työnantajan tarjoamille lisäeläketurville, henkivakuutuksille ja sairauskuluvakuutuksille. Sen sijaan arvostamme enemmän etuja, jotka tukevat jokapäiväistä hyvinvointia, Uotila kiteyttää.
SD Worxin teettämä kysely toteutettiin keväällä yhteensä 18 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, Suomessa ja Tanskassa. Kyselyyn osallistui yhteensä 5 118 yritystä ja yli 18 000 yritysten työntekijää. Tulokset on painotettu, joten ne voidaan yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.
