Suomalaisten lounaslautaselta löytyy useimmiten liharuokia, kun taas kasvis- tai vegaaniruokia syödään yhä melko harvoin, käy ilmi ruokapalveluita tarjoavan Sodexo Suomen teettämästä kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he valitsevat liha-, kala- tai kasvis-/vegaanivaihtoehdon lounasruoakseen. Suomalaisista 46 prosenttia valitsee liharuoan aina tai lähes aina syödessään lounaan kotona tai ottaessaan eväät työpaikalle. Ravintolassa liharuoan valitsee vieläkin useampi, sillä 51 prosenttia kertoo syövänsä sitä aina tai lähes joka kerta.
Kasvis- tai vegaaniruoka valitaan lounaaksi yhä melko harvoin. Vastaajista 17 prosenttia kertoo, että he valitsevat sen kotona tai evääksi aina tai lähes joka kerta. Vastaajista 51 prosenttia puolestaan valitsee sen harvoin tai ei koskaan. Ravintolassa kasvis- tai vegaaniruokaa syödään vielä harvemmin: suomalaisista 64 prosenttia sanoo, että valitsee sen harvoin tai ei koskaan.
Kalaruokia syödään lounaaksi vaihtelevasti. Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista sanoo syövänsä kalaa aina tai lähes joka kerta, kun he ruokailevat kotona tai ottavat eväät työpaikalle. Kuitenkin 60 prosenttia sanoo välillä valitsevansa kalaruoan. Ravintolassa lounaaksi kalaa valitsee aina tai lähes joka kerta 19 prosenttia ja välillä 43 prosenttia vastaajista.
– Merkillepantavaa on, että niin moni jättää kasvis- tai vegaaniruoan valitsematta lounasravintolassa. Toisaalta on ilahduttavaa, että 85 prosenttia suomalaisista syö sitä kotona tai lounasevääksi ainakin joskus. Yksi syy liha- ja kalaruokien suosioon saattaa olla osittain hinta-ajattelussa: koetaan, että ravintolassa omalle rahalle saadaan mahdollisimman paljon vastinetta valitsemalla liha- tai kalaruoka. Moni mieltää ehkä edelleen kasvis- ja vegaaniruoan valmistamisen halvemmaksi muihin vaihtoehtoihin verrattuna, Sodexo Suomen ruokapalveluiden kehityspäällikkö Sanna Närhinen tiedotteessa.
Näkemystä tukee saman kyselytutkimuksen tulos, jonka mukaan suomalaisten ostospäätöksiin ruokakaupassa vaikuttavat eniten juuri hinta sekä maku.
Kyselytutkimuksesta selviää myös, että valtaosa suomalaisista uskoo syövänsä kestävästi. Vastaajista 58 prosenttia on sitä mieltä, että heidän päivittäinen ruokavalionsa on melko tai hyvin lähellä kestävää ruokavaliota. Suomalaisista 32 prosenttia puolestaan näkee olevansa siitä melko tai hyvin kaukana, ja kymmenen prosenttia ei osaa sanoa.
– Mielestäni tulos kertoo ennen kaikkea siitä, että suomalaiset näkevät kestävän ruokavalion moniulotteisesti. Vaikka kasvisruoan osuuden lisääminen on hyvin tärkeää ympäristökuormituksen vähentämisessä, se ei ole kestävän ruokailun ainoa ulottuvuus. Myös sosiaalisella ja taloudellisella vastuulla on suuri merkitys. Tuloksia voi tulkita niin, että keskivertosuomalainen syö usein lihaa, mutta suosii lähellä tuotettuja raaka-aineita ja monipuolista lautasmallia, Närhinen toteaa.
– Olemme sitoutuneet siihen, että tarjoamastamme ruoan 33 prosenttia on kasvisruokia vuoden 2025 aikana. Meille on tärkeää tarjota kestäviä ateriavaihtoehtoja joka päivä myös sekasyöjille. Suosimme paikallisia raaka-aineita sekä panostamme siihen, että hankintaketjumme kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja on myös sosiaalisesti kestävällä tasolla.
