Suomalaiset ovat saaneet tarpeekseen arvonlisäveron korotuksista ja toivovat kevennystä perintöveroon. Asia ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Syksyllä 2024 tehdyt arvonlisäveron korotukset ovat muuttaneet suomalaisten suhtautumista verotuksen painopisteisiin. 39 prosenttia alentaisi kulutuksen verotusta yleisesti (mukaan lukien yleinen arvonlisäverokanta) ja 45 prosenttia pitäisi sen ennallaan.
Vain 11 prosenttia kiristäisi kulutuksen verotusta entisestään. Keväällä 2024 poikkeuksellisesti jopa neljännes suomalaisista (25 prosenttia) kannatti kulutuksen verotuksen kiristämistä.
– Kulutuksen verotus on järein työkalu lainsäätäjän veropakissa. Korotusvara on nyt käytetty, kun arvonlisäverokanta nostettiin syksyllä Euroopan unionin toiseksi kireimmälle tasolle. Vaikka suomalaiset ottavat julkisen talouden tasapainottamisen tosissaan, kulutuksen verotus on jo niin ankaraa, että näkemykset kallistuvat keventämisen puolelle yli puoluerajojen, toteaa EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tiedotteessa.
Yli puolet suomalaisista (53 prosenttia) kannattaa perintö- ja lahjaveron keventämistä. Heistä enemmistö (35 prosenttia kaikista vastaajista) toivoo peräti tuntuvia veronalennuksia perintöveroon. Perintöveron kiristämistä kannattaa vain 13 prosenttia vastaajista, ja tämä kanta on keskittynyt pääasiassa vasemmistoliiton äänestäjiin.
Hallituspuolueiden sekä keskustan ja Liike nytin kannattajien enemmistö kannattaa perintöveron keventämistä. SDP:n kannattajistakin 42 prosenttia kannattaa perintö- ja lahjaveron keventämistä.
EVAn aiempien tutkimusten valossa suomalaiset suhtautuvat myönteisesti perintöveron korvaamiseen luovutusvoittoverolla. Ruotsissa perintövero poistettiin jo 2000-luvun alussa, ja vastaava muutos nauttii suomalaisten keskuudessa laajaa kannatusta.
– Julkisen talouden tilanteesta huolimatta enemmistö keventäisi perintö- ja lahjaveroa. Vero koetaan ongelmalliseksi etenkin niissä tilanteissa, joissa perinnöksi saadaan muuta omaisuutta kuin rahaa. Perintöveron poistaminen ei ole varsinainen veronkevennys, jos se rahoitetaan luovutusvoittoveron kiristämisellä, Kujanpää sanoo.
Veronkiristysvaraa suomalaiset näkevät alkoholiverossa (62 prosenttia korottaisi) sekä pääomatulojen (50 prosenttia) ja yritysten tulojen (42 prosenttia) verotuksessa. Näkemyksiin pääomatuloveron tasosta vaikuttaa merkittävästi se, sijoittaako henkilö itse aktiivisesti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin vai ei.
Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8. lokakuuta – 21. lokakuuta 2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).
