Suomalaiset luottavat tekoälyn kykyyn ratkaista ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn ja terveydenhuoltoon liittyviä ongelmia selkeästi ruotsalaisia enemmän, kertoo teknologiayhtiö Solitan Suomessa ja Ruotsissa teettämä tuore tutkimus.
Toisaalta suomalaiset näkevät myös tekoälyn mukanaan tuomat yhteiskunnalliset riskit ruotsalaisia suurempina. Yritysten työntekijöilleen tarjoamat koulutusmahdollisuudet ja ohjeistukset liittyen tekoälyn käyttöön laahaavat työntekijöitä jäljessä molemmissa maissa, kertoo laaja tutkimus.
Yli puolet suomalaisista (53 %) ja joka kolmas (33 %) ruotsalaisista uskoo, että tekoäly voi auttaa ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.
Suomalaisista 62 prosenttia uskoo, että tekoäly voi vahvistaa Suomen kilpailukykyä, ja että Suomelle on riski jäädä jälkeen tekoälyn hyödyntämisessä. Naapurimaassa vain 39 prosenttia uskoo, että tekoälyllä on merkittävä rooli Ruotsin kilpailukyvyn kannalta.
– Suomalaiset suhtautuvat tekoälyn vaikutuksiin ruotsalaisia selkeästi voimakkaammin niin hyvässä kuin pahassa. Olemme perinteisesti insinöörikansa, joka uskoo teknologian mahdollisuuksiin. Mahdollisuuksia ei kuitenkaan voi olla olemassa ilman riskejä. Säännöt, etiikka ja ammattitaito ovat generatiivisen tekoälyn tuomien mahdollisuuksien olennainen edellytys, Solitan Lasse Girs summaa.
Tekoäly voi lisätä suomalaisten hyvinvointia
Suomalaisista 76 prosenttia uskoo, että tekoälyn avulla on mahdollista myös ratkaista lääketieteellisiä ja terveydenhuoltoon liittyviä ongelmia, kun vastaava luku Ruotsissa on 44 prosenttia.
Joka toinen suomalainen (54 %) näkee, että tekoäly voi myös helpottaa väestön ikääntymisestä johtuvan työvoiman vähenemiseen liittyvissä ongelmissa. Ruotsalaisista tähän uskoo 28 prosenttia.
– Tulokset osoittavat selkeästi, että suomalaiset näkevät tekoälyllä olevan suuri yhteiskunnallinen merkitys niin taloudellisesti kuin hyvinvointimme kannalta. Suomen menestyksen kannalta on oleellista pysyä teknologisen kehityksen aallonharjalla, Girs kertoo.
Tekoäly on suomalaisille sekä uhka että mahdollisuus
Vaikka suomalaisten usko tekoälyn positiiviseen voimaan on ruotsalaisia vahvempi, suomalaiset toisaalta näkevät tekoälyn mukanaan tuomat yhteiskunnalliset riskit ruotsalaisia suurempina.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ajattelee, että tekoäly voi johtaa rikollisuuden ja tietoverkkorikollisuuden lisääntymiseen, kun vastaava Ruotsin luku on 65 prosenttia.
Toimistotyötä tekevistä suomalaisista 85 prosenttia uskoo, että tekoäly ja disinformaation leviäminen voivat uhata demokratiaa, kun Ruotsissa vastaava luku on 72 prosenttia.
Suomalaisista työssä käyvistä kahdeksan kymmenestä ajattelee, että sotilaallisiin tarkoituksiin käytetty tekoäly voi johtaa lisääntyvään tuhoon, Ruotsissa näin ajattelee 62 prosenttia työssä käyvistä ihmisistä. Tekoälyn tietoturvallisuus puolestaan huolestuttaa 84 prosenttia suomalaisista.
Lokakuussa 2024 toteutetun tutkimuksen aikaan suomalaisista toimistotyöntekijöistä 46 prosenttia käytti generatiivista tekoälyä vähintään kuukausittain, ja 36 prosenttia ilmoitti, ettei ole koskaan kokeillut sitä. Ruotsalaisista toimistotyöntekijöistä 25 prosenttia käyttää generatiivista tekoälyä vähintään kuukausittain, ja 49 prosenttia ei ole kokeillut sitä.
Tiedot käyvät ilmi Solitan Taloustutkimuksella syksyllä 2024 toteuttamasta tutkimuksesta, johon osallistui 1 036 toimistotyötä tekevää suomalaista. Ruotsissa tutkimuksen toteutti samana ajankohtana tutkimusyhtiö Kantar Media (Sifo), ja siihen vastasi 13 35 ruotsalaista toimistotyöntekijää.
Vuonna 1996 perustettu Solita on suomalainen teknologia-, data- ja designyhtiö.
