Venäjän aloittama laajamittainen sota Ukrainassa ei ole johtanut suuriin muutoksiin Utin jääkärirykmentissä, toteaa joukko-osaston komentaja, eversti Jussi Kosonen.
– Seuraamme tietysti huolestuneina, miten Ukraina itsenäisyydestään taistellen pärjää, Kosonen sanoo Verkkouutisille.
– Toki seuraamme myös mielenkiinnolla Ukrainan tapahtumia, mutta siihen liittyvän analyysin ja oppien ottamisen aika on myöhemmässä vaiheessa. Millekään nopeille muutoksille emme ole tunnistaneet tarvetta, Kosonen kertoo viitaten varusmiesten ja erikoisjääkäreiden koulutukseen.
Utin jääkärirykmentti on yhteisoperaatiokykyinen korkean valmiuden erikoisjoukkorykmentti. Tiedotusvälineiden edustajille esiteltiin perjantaina joukko-osaston suorituskykyjä, valmiutta ja ajankohtaisia asioita.
Kososen mukaan Ukrainan tilanne ei ole muuttanut rykmentin perustehtävää.
– Me valmistaudumme edelleen ensisijaisesti Suomen puolustamiseen, ja tässä varautumisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
– Meille on ohjattu vähän lisää resursseja käyttöön tälle ja ensi vuodelle, hieman lisää henkilöstöä, materiaalia ja kertausharjoitusvuorokausia tämän perustehtävän vahvistamiseen.
Tämä perustuu valtioneuvoston päätökseen Puolustusvoimien määrärahojen lisäämisestä ja resurssien kohdentamisesta.
– Toiminta sitten realisoituu joukko-osastossa, Kosonen selittää.
Hänen mukaansa Ukrainan tilanteesta ei tässä vaiheessa ole otettu suoraan oppia.
– En nyt sanoisi, että olemme varsinaisesti oppineet tästä jotain, mutta kyllähän maanpuolustuksen merkitys on kirkastunut kansalaisille mutta myös joukko-osaston henkilöstölle. Ja motivaatio on kyllä selkeä ja kirkas. Suomen vuoksi tässä töitä tehdään.
Kansainvälinen harjoitustoiminta lisääntynyt
Kansainvälinen harjoitustoiminta on kuulunut jo pitkään Utin jääkärirykmentin toimintaan.
– Nyt kevään ja kesän aikana on tapahtunut pientä volyymin lisäystä, Kosonen sanoo viitaten Venäjän helmikuussa aloittamaan hyökkäyssotaan.
– Me harjoittelemme, jotta olisimme yhteensopivia ja jotta molemmat harjoituksen osapuolet kehittyisivät omien suorituskykyjensä osalta. Se on normaalia toimintaa ja koen sen oikein positiivisena asiana.
Lisääntynyt kansainvälinen harjoitustoiminta liittyy paitsi kasvaneisiin määrärahoihin myös ulkomaisten kumppanien turvallisuuspoliittiseen tuenosoitukseen Suomelle.
– Ulkomailla on ollut halukkuutta panostaa harjoitustoimintaan Suomen kanssa, Kosonen kertoo.
Suomi ja Ruotsi hakivat toukokuussa puolustusliitto Naton jäsenyyttä, mutta prosessi ei ole edennyt Turkin vastustuksen vuoksi. Isot eurooppalaiset Nato-maat ja USA ovat ilmaisseet vahvan tukensa Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksille ja laittaneet siten arvovaltansa peliin.
– Jäsenyyskysymys on tällä hetkellä poliittisella tasolla valmistelussa. Se ei ole toistaiseksi näkynyt merkittävällä tavalla joukko-osastossamme, Kosonen toteaa.
– Uskon, että erikoisjoukkojen tehtävät ja suorituskyvyn perusperiaatteet säilyvät entisellään.
Hänen mukaansa mahdollinen liittyminen Natoon edellyttää Suomen erikoisjoukoilta entistä tiiviimpää integroitumista kansainväliseen yhteisöön.
– Mutta yhteensopivuuden näkökulmasta me olemme mielestäni erittäin hyvässä tilanteessa jo nyt.
– Olemme valmiitta Nato-jäsenyyteen. Toistaiseksi emme ole tunnistaneet joukko-osaston perustoimintoihin merkittävästi muutoksia aiheuttavia asioita.
