Ekonomisti Juha Itkonen ihmettelee, miksei suomalaisten kasvaneesta kuolleisuudesta ole juurikaan käyty julkista keskustelua.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti aiemmassa analyysissään, että laskelmat Suomen ylikuolleisuudesta ”eivät kestä tarkastelua”. Kuolemien kasvamisen sanottiin johtuvan vääjäämättömästä väestön vanhenemisesta. Tilastokeskuksen julkaisemat tuoreet luvut antavat tilanteesta erilaisen kuvan.
Vuonna 2022 Suomessa kuoli 63 219 henkeä, kun vuotta aiemmin tehdyssä väestöennusteessa määrän ennakoitiin olevan 56 158 henkilöä. Normaalioloissa kuolleiden määrä olisi kasvanut vain noin 200 hengellä, kun huomioidaan väestön ikääntyminen ja muut kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät.
– Nyt voidaan sanoa varmuudella, että laskelmat huikeasta ylikuolleisuudesta olivat oikeassa ja Helsingin Sanomien analyysi oli väärässä. Helsingin Sanomat onnistui vähättelemään tuhansien suomalaisten kuolemaa, Juha Itkonen kirjoittaa blogissaan.
Hän huomauttaa elinajanodotteen laskeneen historiallisen paljon jo kolmatta vuotta putkeen.
– Aiemmin elinajanodotteen trendi on ollut nouseva. Vastaavaa ei ole nähty sitten sotien. Suomessa vastasyntyneen elinajanodote on nyt Pohjoismaiden lyhin, Itkonen sanoo.
Keskivertosuomalaisen todennäköisyys kuolla vuoden aikana oli viime vuonna 9,5 prosenttia suurempi kuin ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa. Ylikuolleisuuden suurin syy oli koronavirus, joka kirjattiin 4 349 henkilön kuolinsyyksi.
Tauti surmasi enemmän suomalaisia kuin liikenneonnettomuudet, tapaturmat ja väkivalta yhteensä. Siihen kuoli enemmän kuin alkoholiin tai hengityselinten sairauksiin.
– Vuosi 2022 oli siis pandemian pahin. Valtaosa koronakuolemista tapahtui vasta pandemian kolmantena vuonna. Koronaan kuoli vuonna 2022 kolme kertaa niin paljon ihmisiä kuin kahden ensimmäisen pandemiavuoden aikana kuoli yhteensä, Juha Itkonen toteaa.
Hän uskoo, ettei ylikuolleisuus käänny laskuun itsestään.
– Kysymys siitä, mitä ylikuolleisuudelle pitäisi tehdä, on poliittinen. Asiantuntijoiden tehtävä on tarjota vaihtoehtoja, joiden pohjalta kansalaiset ja heitä edustavat päättäjät voivat tehdä arvovalintoja. Vaikka arvokeskustelun lopputulos olisi, että parasta on vain antaa suomalaisten kuolla, niin sekin on arvovalinta, josta on kannettava vastuu, ekonomisti pohtii.
Suomalaisia kuolee taas ennätysmäärin. Kun vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta, ylikuolleisuutta vähäteltiin mediassa perusteilla, jotka on nyt helppo näyttää vääriksi. Suomalaisten elinikä lyhenee. Olisiko nyt aika tehdä asialle jotain? https://t.co/yVMY7kTdV2
— Juha Itkonen (@JuhaItkonen) December 21, 2023
