Vähän yli puolet suomalaisista autoilijoista ei ostaisi seuraavaksi menopelikseen sähköautoa, vaikka sähköauto olisi hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan sama kuin bensamoottoriauto. Asia ilmenee Tori Auton kyselystä.
Täyssähköautoissa voi arveluttaa jälleenmyyntiarvon kehitys, lataukseen liittyvät haasteet ja akkujen käyttöiän odote.
– Toisaalta käytettyjen täyssähköautojen jälleenmyyntihinta on tällä hetkellä monissa tapauksissa jopa korkeampi kuin uusien. Eli käytännössä auton arvo ei laske. Se on täydellisen poikkeuksellista autokaupassa. Sähköautot ovat niin tuore keksintö, että ääripäät värittävät sekä tulevaisuusnäkymiä että kuluttamista, Tori Autojen johtaja Jenni Tuomisto sanoo tiedotteessa.
Norjalaisista ja ruotsalaisista noin 30 prosenttia olisi haluton vaihtamaan autoa sähköllä käyvään. Tanskalaiset ovat vaihtohalukkaimpia. Vain 23 prosenttia ei ole seuraavilla autokaupoilla halukas vaihtamaan. Liki kolmannes kaikista pohjoismaalaisista ei osannut valita kantaansa.
Ruotsalaiset autoilijat olivat pohjoismaalaisista myöntyväisempiä maksamaan sähköautosta ekstraa. Vähän yli 40 prosenttia voisi latoa lisää kruunuja pöytään saadakseen sähköauton.
– Norjalaisista vain viidennes maksaisi enemmän. Norjassa on Pohjoismaista eniten sähköautoja. Öljymaa on satsannut sähköautoilun kasvattamiseen tukien avulla. Ehkä norjalaiset ovat jo tottuneet edullisiin sähköautoihin, eivätkä näe syytä korkeampaa hintaan, Tuomisto kommentoi.
Kuluja ei haluta kasvattaa
Suomalaisautoilijat ovat kyselyn mukaan selkeästi muita pohjoismaalaisia kielteisempiä myös bensa- ja dieselautojen käyttökustannusten nousua kohtaan. Nousua ei pidetä oikeutettuna ympäristösyidenkään kantilta.
– Suomalaisista autoilijoista 70 prosenttia on sitä mieltä, että bensa- ja dieselautoilun kustannuksia ei tulisi nostaa. Tanskalaisista vain 48 ja norjalaisista 51 prosenttia on vastaavaa mieltä. Ruotsalaiset ovat mielipiteiltään lähinnä suomalaisia, 60 prosenttia vastustaa kustannusten nousua, Tuomisto kertoo.
– Ilmastonmuutosta torjuakseen bensa- ja dieselveroa olisi valmis nostamaan vain 4 prosenttia suomalaisista. Nykyiselläänkin polttoaineiden verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkeaa. Nyt kesäkuussa puolet hinnasta muodostui veroista. Polttoaine on toki vain yksi osa autoilun kustannuksia.
Ruotsalaisista bensaveron nostoon suostuisi liki 6 prosenttia autoilijoista. Norjalaisista 8 prosenttia ja tanskalaisista 10 prosenttia olisi valmis pulittamaan bensapumpulla nykyistä enemmän.
Autoilija ei halua vastuunkantajaksi
Noin kolmannes suomalaisautoilijoista kokee kyselyssä, etteivät he yksityisautoilijoina ole vastuussa ympäristönsuojelusta. Ruotsalaisista tätä mieltä on 17 prosenttia, tanskalaisista 16 prosenttia ja norjalaisista 23 prosenttia.
– Käytettyjä autoja myydään Suomessa viisinkertainen määrä uusiin autoihin verrattuna. Käytetyt autot ovat useimmiten bensa- ja dieselautoja. Auto on monelle pitkien välimatkojen Suomessa välttämättömyys ja ostotilanteessa raha usein ratkaisee. Sähköautot ovat usein polttomoottoriautoja hinnakkaampia. Ei suomalainen autoilija koe olevansa yksin vastuussa ympäristönsuojelusta, Tuomisto sanoo.
Käytetyn auton ostajille ekologisuus ei ole yhtä tärkeää kuin uuden auton ostajalle. Uuden auton ostajista 12 prosenttia sanoo ympäristöystävällisyyden tärkeäksi seikaksi, käytetyn ostajista vastaava osuus on 3 prosenttia.
– Liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä on Suomessa 12,5 vuotta. Se on suomalaisen liikenteen suurin yksittäinen ympäristöhidaste. Ja mahdollisuudet nuorentaa autokannan keski-ikää merkittävästi ovat käytännössä käytettyjen autojen kaupassa. Autojen lukumäärä Suomessa kasvaa vuosi vuodelta.
Tori.fi:n tutkimusyhtiö Advice A/S:llä teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1036 suomalaista, jotka olivat hankkineet auton 12 edellisen kuukauden aikana. Ruotsalaisia vastaajia oli 1022, tanskalaisia 1025 ja norjalaisia 1015.
