Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD julkaisi laajan kansainvälisen vertailun kansalaisten luottamuksesta keskeisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Suomi on edelleen korkean luottamuksen maa, mutta luottamus hallintoon on laskenut hieman vuoden 2021 jälkeen kansainvälistä trendiä noudattaen.
Luottamuksen laskuun vaikuttivat erityisesti hintojen nousu ja huoli terveydenhuoltopalveluista, kertoo valtiovarainministeriö asiaa koskevassa tiedotteessaan.
Luottamus kansallisiin hallituksiin on laskenut kaikissa OECD-maissa 43 prosentista 39 prosenttiin. Lasku ei kuitenkaan ole yhtä voimakasta kuin finanssikriisin yhteydessä.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy edelleen korkean luottamuksen yhteiskuntana. Mutta kansainvälistä suuntaa mukaillen luottamus on kuitenkin laskenut myös Suomessa runsaasta 60 prosentista vajaaseen 50 prosenttiin.
Poliisiin luottaa noin yhdeksän suomalaista kymmenestä, ja tuomioistuinlaitokseen kolme neljästä. Valtaosa suomalaisista luottaa valtion virkamiehiin (62 %), mediaan (61 %), kunnallishallintoon (56 %) ja eduskuntaan (54 %).
Muihin OECD-maihin verrattuna suomalaiset kuitenkin suhtautuvat epäilevästi omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Vain viidennes vastaajista olisi sitä mieltä, että tavalliset ihmiset pystyvät vaikuttamaan siihen, mitä hallitus tekee, kun OECD-maiden keskiarvo on 30 %.
Puolueisiin luottaa Suomessa vain noin joka neljäs.
Suomalaiset olivat hyvin tyytyväisiä saamiensa hallintopalveluiden laatuun sekä koulujärjestelmään. Kansalaiset luottavat siihen, että viranomaiset käsittelevät heitä koskevia tietoja asianmukaisesti. Enemmistö suomalaisista pitää todennäköisenä, että virkamiehet suhtautuvat torjuvasti lahjuksiin, eivätkä suomalaiset ole huolissaan valtionhallinnon korruptiosta.
– Suomi on edelleen korkean yhteiskunnallisen luottamuksen maa. Olemme eläneet keskellä vaikeita maailmanpoliittisia aikoja ja Suomen taloustilanne on ollut vakava, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.
– Varsinkin tällaisena aikana luottamus on tärkeää nähdä julkisten palveluidemme kehittämisen peruspilarina ja sen vahvistamiseksi hyödynnämme tätä kansainvälisistä tutkimuksista saamaamme arvokasta tietoa julkisen hallinnon, palveluiden ja osallisuuden kehittämisessä.
