Suomalaisten Nato-kannatus on säilynyt korkeana syksyn aikana, sillä 82 prosenttia äänestäisi nyt jäsenyyden puolesta.
Tämä käy ilmi Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus (NATOpoll) -tutkimushankkeen tuoreesta raportista, jossa samoja vastaajia haastatellaan puolen vuoden välein.
Suomalaisten näkemykset Nato-jäsenyyden mukanaan tuomista velvollisuuksista ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista ovat suhteellisen suoraviivaisia.
Suomalaiset haluavat vahvan Naton, pitävät tärkeänä Suomen aktiivista roolia puolustusliiton jäsenenä ja ovat valmiita panostamaan siihen, että Suomi täyttää jäsenyyteensä kohdistuvat odotukset.
Ydinaseissa kulkee kuitenkin raja kansalaisten muuten korkeassa valmiudessa hyväksyä puolustusliiton jäsenyydestä mahdollisesti seuraavat muutokset. Enemmistö suhtautuu edelleen kriittisesti ydinaseisiin osana Nato-jäsenyyttä, mutta asenteissa on tapahtunut merkittävää loiventumista.
Kun kesäkuussa tehdyssä mittauksessa vain 27 prosenttia oli valmis sallimaan ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta, osuus on noussut viidessä kuukaudessa 38 prosenttiin. Vastaavasti viidesosa on nyt valmis sijoittamaan ydinaseita Suomen maaperälle, mikä on selvästi enemmän kesän alkuun verrattuna (14 %).
Tämän voi nähdä selkeänä osoituksena yleisen turvallisuuskehyksen mukaan dynaamisesti kehittyvästä kansalaismielipiteestä.
Monitarpeista turvallisuutta ilmentää hyvin se, että Yhdysvaltojen kanssa solmitun puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) kaltaiset kahdenväliset sitoumukset koetaan tärkeinä Nato-jäsenyyden rinnalla.
Myös EU-tason puolustusyhteistyön lisääminen saa vahvaa kannatusta, joskin puolueiden erilaiset tulkinnat Euroopan integraation hyödyllisyydestä näkyvät tässä. Suomalaisille on niin ikään tärkeää oman vahvan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen.
Presidenttiehdokkaat ovat äänestäjiä yksimielisempiä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa
Raportissa verrattiin myös keskenään kansalaisten ja presidenttiehdokkaiden näkemyksiä. Jakavia teemoja ovat erityisesti Ahvenanmaan demilitarisointi, jalkaväkimiinat, ydinaseiden kuljetusten salliminen sekä sukupuolineutraali asevelvollisuus.
Ehdokkaat ovat selvästi äänestäjiä yksimielisempiä siitä, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan tulee olla ulkopolitiikan keskeinen tavoite.
Tutkijan mukaan jakavien teemojen osalta kyse on mielipiteiden moninaisuudesta eikä niinkään polarisaatiosta, jossa ollaan joko jyrkästi puolesta tai vastaan.
– Näkemysten kirjo tarjoaa presidenttiehdokkaille mahdollisuuden omannäköiseen turvallisuuspoliittiseen profiloitumiseen, joka voi saada vastakaikua monenlaisista äänestäjäryhmistä, hankkeen johtaja, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta toteaa.
– Tätä edistää parhaiten se, että presidentinvaaleissa käydään vilkasta keskustelua globaalin turvallisuuden kehitysnäkymisistä, Suomen geopoliittisesta ja geoekonomisesta asemasta tulevaisuudessa ja kansainvälisen yhteisön ja kansallisten hallitusten keinoista vastata yhä moninaisimpiin turvallisuustarpeisiin, Wass jatkaa.
Nyt julkaistu raportti Monitarpeisen turvallisuuden takuut: suomalaisten odotukset turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle vuoden 2024 presidentinvaalien kynnyksellä pohjautuu NATOpoll-tutkimushankkeen suunnittelemaan kyselyaineistoon, jonka Taloustutkimus on kerännyt 10.11.–23.11. Kysely kohdistettiin Taloustutkimuksen pysyvässä internetpaneelissa vain niille henkilöille, jotka olivat vastanneet kyselyn ensimmäiseen kierrokseen kesäkuussa.
Kyselyyn vastasi 2 038 17–79-vuotiasta suomalaista, eli 71 prosenttia ensimmäisen kierroksen vastaajista. Toisen kierroksen vastaajat on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan ensimmäisen kierroksen vastanneita vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
