Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n kyselyn mukaan suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että yhteistyön Pohjoismaiden kanssa tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän.
Vastaajista 53 prosenttia toivoo puolestaan lisää yhteistyötä Baltian maiden kanssa. Yhteistyöhalu Baltian maiden kanssa on lisääntynyt vuoden 2016 mittauksesta merkittävästi, 14 prosenttiyksikköä.
Sen sijaan suhteet Venäjään ovat kärsineet kovan kolauksen. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista katsoo, että Venäjän suhteiden pitäisi painottua enemmän. Vastaajista 39 tyytyy nykytilaan ja kymmenen prosenttia ei osaa sanoa. Vähemmän Venäjän suhteisiin painottavia on 43 prosenttia. Vuonna 2016 luku oli vain viisi prosenttia.
Suhteissa Yhdysvaltoihinkin on tapahtunut muutosta. Enemmän suhteita painottaisi 25 prosenttia vastaajista, nykyisellään ne pitäisi 62 prosenttia, vähemmän niitä painottaisi kahdeksan prosenttia ja viisi prosenttia ei osaa sanoa. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 20-65-6-9.
EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavistosta näyttää siltä, että suomalaiset toivoisivat Pohjoismaiden esiintyvän ulkopolitiikassa nykyistä yhtenäisempänä rintamana.
– Perinteisesti Pohjoismaat ovat tehneet monissa asioissa yhteistyötä, mutta esiintyneet harvoin yhtenäisenä blokkina ulospäin, koska maiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut eivät ole olleet linjassa.
Haavisto arvioi, että suomalaisten toive lisääntyvästä yhteistyöstä Baltian maiden kanssa liittynee Nato-liittolaisuuden lisäksi kasvaneeseen arvostukseen Baltian maiden ulkopolitiikkaa kohtaan.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti Baltian maiden arvioineen oikein Venäjää, Haavisto sanoo.
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
