Suomalaisten suurimmat remonttihaaveet kohdistuvat keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Asia selviää Starkin teettämästä Suomalaiset remontoivat ja rakentavat -kyselytutkimuksesta.
Samaan aikaan nämä kaksi ovat myös kohteita, joiden remontointia useimmiten lykätään, vaikka ne jo vaatisivat toimenpiteitä. Kyselyn mukaan noin joka viides kylpyhuoneremonttia lykkäävä asuu kiinteistössä, johon iän puolesta remontti on mahdollisesti ajankohtainen.
Tutkimuksen osallistuneista 22 prosenttia laittaisi keittiön vastaamaan omia unelmiaan, jos raha ei olisi este. Kylpyhuoneen remontoinnista puolestaan haaveilee 19 prosenttia.
Tuloksia katseltaessa näkyy selvä ristiriita unelmien ja tekojen välillä, sillä uusimista jo kaipaavan kylpyhuoneen remontointia on lykännyt 14 prosenttia ja loppuun käytetyn keittiön 11 prosenttia.
– Keittiö ja kylpyhuone ovat kodin kalleimpia neliöitä, joiden remontointi vaatii aikaa, rahaa ja taitoa – yleensä myös ammattilaisen apua, joten niitä ei muokata jokaisen trendin mukaiseksi. Mutta ne ovat kodin ja arjen toimivuuden kannalta keskeisiä tiloja, joten en ihmettele, että niiden remontoinnista haaveillaan eniten, Starkin toimitusjohtaja Harri Päiväniemi sanoo tiedotteessa.
Tuloksia tarkasteltaessa eroja löytyy myös sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Keittiön uusimisesta unelmoi 26 prosenttia naisista ja miehistä 19 prosenttia. Selkeästi eniten keittiöhaaveilijoita löytyy 18–34-vuotiaista, joista noin kolmasosa remontoisi ruuanlaittotilat, jos raha ei estäisi.
Kylpyhuoneunelmoijia puolestaan on eniten ikäluokassa 35–44-vuotiaat (28 %).
Remontin lykkääminen voi kostautua
Vaikka kylpyhuone- ja keittiöremontin lykkääminen voi niiden haastavuuden ja kalleuden vuoksi houkuttaa, liian pitkään empiminen voi kostautua. Kylpyhuoneen tekninen käyttöikä on normaalissa rasituksessa noin 20–30 vuotta.
Käyttöikään vaikuttavat tehty suunnittelu, tuotevalinnat, asennusohjeiden noudattaminen, toteutus sekä käyttö ja ylläpito.
Tutkimuksen mukaan kylpyhuoneremonttia lykkäävät asuvat yleisimmin 1990-luvulla rakennetussa kiinteistössä (21 % on lykännyt pesutilojen uusimista). Keittiöiden uusimista taas vitkutellaan yleisimmin 1960–70-luvuilla rakennetuissa taloissa (14 %).
– Jos esimerkiksi kylpyhuone on rakennettu tai remontoitu viimeksi 30 vuotta sitten, niin riski muun muassa vesivahingoille alkaa olla huomattava, ja silloin kylpyhuoneen remontointi on jo mittavampi projekti. Vaikka ajatus remontista tuntuisi epämukavalta, näitä remontteja ei kannata lykätä loputtomiin, kun kylppäri tai keittiö alkavat olla parhaat päivänsä nähneet, Päiväniemi toteaa.
Hän muistuttaa, että kun remonttiin ryhtyy ennen vahingon sattumista, pääsee sitä myös suunnittelemaan ja tekemään ajan kanssa. Näin on paremmat mahdollisuudet muun muassa vertailla materiaaleja, kilpailuttaa urakoitsijoita ja pohtia omia tarpeita.
Stark Suomen teettämä Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa alkuvuodesta 2024. Siinä selvitettiin tuhannelta 18–76-vuotiaalta suomalaiselta remonttitarpeista, mielipiteitä remonttitöistä ja rakentamissuunnitelmistaan. Otanta on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
