Hyvinvointiala Hali ry selvitti aluevaalien alla kansalaisten näkemyksiä ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista.
Peräti 85 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että ikäihmisellä ja hänen läheisillään tulisi olla mahdollisuus valita hoivakoti hyvinvointialueiden hyväksymien hoivakotien joukosta.
Yli 50-vuotiaista vastaajista 94 prosenttia kannatti valinnanvapautta, ja nuoremmistakin vastaajista lähes 80 prosenttia. Valinnanvapautta vastusti vain kuusi prosenttia vastaajista. Reilut kahdeksan prosenttia ei osannut ottaa kantaa.
Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindebergin mukaan hoivakodissa asutaan keskimäärin reilut kaksi vuotta.
– Se on useimmiten ihmisen viimeinen koti. Ei ole yhdentekevää, missä ja miten nämä elämän viimeiset vuodet ja kuukaudet vietetään. Jos hoivakotivalintaan ei voi vaikuttaa, ikäihminen saattaa joutua muuttamaan hoivapaikan perässä kauas puolisostaan tai muusta perheestään. Tämä voi olla este läheisten vierailuille ja rajoittaa yhteisen ajan viettämistä elämän loppusuoralla, hän kuvaa.
Halin julkaiseman selvityksen mukaan ikäihminen ja hänen läheisensä voi vaikuttaa hoivakodin valintaan 13 hyvinvointialueella. Toisaalta vain kahdella näistä hyvinvointialueista hoivakodin voi valita yritysten ja järjestöjen ylläpitämistä hoivakodeista silloinkin, kun hyvinvointialueen omissa yksiköissä olisi vapaita paikkoja.
Lindeberg toteaa, että palveluseteli on yksi toimiva keino valinnanmahdollisuuksien parantamiseen.
– Tärkeintä on kunnioittaa ihmisten omaa toivetta valita yksilöllisiä tarpeita parhaiten vastaava koti hyvinvointialueen omista tai sen hyväksymistä yritysten ja järjestöjen hoivakodeista.
– Tätä tulee tietysti kunnioittaa myös muissa sosiaalihuollon palveluissa. Jos ajatellaan vaikka vammaisten ja vammautuneiden ihmisten palveluasumista, asumisaika voi olla vuosia tai kymmeniäkin vuosia. Olisi kohtuullista, että kotinsa pääsisi itse valitsemaan, Lindeberg jatkaa.
Ikääntyneille kohdennettua kotihoito- ja kotitalousvähennystä kannattaa kolme neljästä
Hali kysyi myös suomalaisten kantaa ikäihmisille kohdennetusta kotitalousvähennyksestä. Hali on ehdottanut ikäihmisille korotettua kotitalousvähennystä, joka koskisi kotihoitoa ja kotitalouspalveluja.
Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia kannatti ikääntyneiden korotettua kotitalousvähennystä. Sitä vastusti joka kymmenes vastaaja. Vastaajista 15 prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Kotitalousvähennystä leikattiin vuoden 2025 alussa. Samalla hoivan ja kotitalouspalvelujen korotettu kotitalousvähennys lopetettiin. Ikääntyneiden kotona pärjäämisen tukemiseksi suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen.
– Kotiin annettavat palvelut, kuten kotihoito ja siivous, tukevat tavoitetta siitä, että omassa kodissa asuttaisiin madollisimman pitkään. Samalla luotaisiin elinvoimaa ja työpaikkoja, kun useammalla olisi mahdollisuus ostaa yritysten ja järjestöjen palveluja kotitalousvähennyksen turvin, Lindeberg esittää.
Halin aluevaalikyselyn toteutti Verian Group. Siihen vastasi 1 016 suomalaista henkilöä. Kysely tehtiin 14.-21.2.2025. Vastaukset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan perusteella edustamaan koko väestöä. Virhemarginaali on suurimmillaan 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
