Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan opettaja, kapteeni Vilho Rantanen arvioi ilmatorjunnan roolin olleen merkittävä helmikuussa alkaneessa Ukrainan sodassa.
Eräänä haasteena on ollut, että Ukrainan pyytämien modernien järjestelmien käyttö vaatii kattavaa koulutusta. Tukea on vauhditettu alkuviikosta tehtyjen laajamittaisten ilmahyökkäysten jälkeen, jotka kohdistuivat siviilikohteisiin ja energiainfrastruktuuriin useissa kaupungeissa.
– Ukrainan ilmatorjunta muodostaa tällä hetkellä todella monipuolisen kokonaisuuden. Osa tästä on neuvostoliittolaista perua ja osa sodan aikana saatua länsimaista kalustoa. Tulokset ovat olleet kovia, mutta tälläisen orkesterin saumaton soitanta ei luonnistu ihan helposti, Vilho Rantanen kirjoittaa Twitterissä.
Hänen mukaansa teknisen suorituskyvyn ohella tärkeää on tilannekuvan eheys, kokonaisuuden koordinointi ja yllätyksellisyys. Hän arvioi Ukrainan asevoimien kokonaisuuden nousseen yllättävän tehokkaaksi lyhyessä ajassa.
Ukrainan ilmavoimien tiedottaja Juri Ihnat on kuvaillut yhdistelmää ainutlaatuiseksi, sillä vanhojen neuvostolaitteiden rinnalla on käytetty monia eri järjestelmiä.
– Olemme kehittäneet varoitusjärjestelmän. Torjumme ohjuksia ilmatorjuntajärjestelmillä, hävittäjäkoneilla ja olalta laukaistavilla ohjuksilla – näillä aseilla varustettuja sotilaita on sijoitettu ympäri maata, ja heidän on pystyttävä myös reagoimaan ja tuhoamaan ohjuksia. On lisäksi visuaalisia tarkkailupisteitä, Inhat sanoi RBC-uutissivustolle.
Amerikkalaiskenraali James Hecker on kuvaillut Venäjän ilmavoimien kärsimiä tappioita valtaviksi, mikä on heikentänyt maavoimille annettavaa ilmatukea. Ukrainan on vahvistettu ampuneen alas ainakin 55 sotilaskonetta pääasiassa vanhoilla SA-10- ja SA-11-ohjuksilla.
Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä on menettänyt tähän mennessä 268 hävittäjäkonetta, 240 helikopteria, 1199 lennokkia ja 316 risteilyohjusta.
Myös länsimaisella tuella on ollut merkitystä, sillä esimerkiksi olalta laukaistavat ohjukset ovat pudottaneet kymmeniä helikoptereita. Saksa on ilmoittanut toimittavansa modernin IRIS-T-ohjusjärjestelmän Ukrainalle nopealla aikataululla. Sen vaakakantama on 40 kilometriä, vertikaalikantama 20 kilometriä ja valvontakyky 250 kilometriä.
Espanjan on määrä toimittaa ainakin neljä HAWK IT -ohjusjärjestelmää. Vilho Rantasen mukaan ne eivät edusta moderneinta kärkeä, mutta tuovat silti lisäarvoa muun muassa ohjusten torjuntaan. Ranska toimittaa puolustajille Crotale-ohjusjärjestelmiä, joista Suomella on käytössä PASI:n (XA-180) alustalle rakennettu versio.
– Yhdysvallat on toimittanut Ukrainaan NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Tämä suomalaisillekin tuttu järjestelmä on moderni ja todella suorituskykyinen. Sen ehdoton vahvuus on verkottuneisuus, Rantanen sanoo.
Useiden rinnakkaisten järjestelmien haasteena on kokonaisuuden koordinointi, logistiikka ja järjestelmien ylläpito. Ne luovat kokonaisuutena merkittävän ilmapuolustuskyvyn.
– Järjestelmien kirjo luo kerroksellisuutta, joka on taistelunkestävyyden ja tehokkuuden näkökulmasta olennaista. Ohjusten kantamien lisäksi kerroksellisuutta luovat myös niiden hakeutumismenetelmät sekä erilaiset tutkasensorit. Tällaista kokonaisuutta on vaikea lamauttaa!
Näiden toimitettavien järjestelmien lisäksi
on jo liuta erilaisia IT-asejärjestelmiä. Alla olevassa listauksessa suurin osa. Epävarmuus käytössä olevista versioista, sotasaaliista sekä kantamien ilmoitustavasta tekee tästä osin arvailua. Järjestelmiä on todella monta! 12/17 pic.twitter.com/pJpDHdxmP2
— Vilho Rantanen (@VILHORANTANEN) October 14, 2022
