Suomen kasvava sähkönkulutus vaatii lisäydinvoiman rakentamista lähivuosina, muistutti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) tiistaina pidetyssä infossa.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä nykyisestä 80 terawattitunnista 160 terawattituntiin.
Kasvun taustalla on ennen kaikkea teollisuuden ja datakeskusten lisääntyvä sähkön tarve. Lisäksi Suomi tarvitsee lisää puhdasta perusvoimaa vihreän siirtymän investointien mahdollistamiseksi.
Mykkäsen mukaan uuden ydinvoimalan toteuttamiseksi tarvitaan sopiva rahoitusratkaisu sekä teollinen konsortio, joka vaatii myös suotuisan investointiympäristön sähköä käyttävälle teollisuudelle.
Ilman lisäkapasiteetin rakentamista luvassa voi olla ongelmia ensi vuosikymmenellä: puhdas siirtymä voi pysähtyä ja sähkön käyttäjät voivat kohdata rajuja hinnanvaihteluita.
Mykkänen muistutti tiistaina, että ydinvoimainvestoinnin pitkäaikainen ja pääomavaltainen luonne sekä epävarmuus kannattavien ajotuntien määrästä uhkaavat estää perusvoiman markkinaehtoisen lisäyksen.
Ydinvoimainvestoinnin rahoitusratkaisussa kassavirtariski pitäisi pystyä rajaamaan ja taata sähkölle niin sanottu hintaputki.
Käytännössä yksikään toimija ei ole valmiudessa lähteä omalla taseellaan rakentamaan noin 10 miljardin euron investointia, jonka rakentamiseen voi mennä jopa kymmenen vuotta.
Hintaputken tarkoituksena on pienentää suurinvestoinnin kassavirtariskiä ja löytää investoinnille omistajat ja rahoittajat.
Hintaputki tarkoittaisi käytännössä sitä, että uuden ydinsähkön tuottajalle sovitaan minimihinta myydystä sähköstä (niin sanottu putken alalaita).
Toisin sanoen suomalaiset hankkisivat hintaputkella eräänlaisen vakuutuksen siitä, että järjestelmä korvaa alhaisen markkinahinnan ydinvoiman tuottajalle, eikä hinta nouse liian korkeaksi kylminä päivinä.
Toisaalta putken ylälaitaan asetettaisiin hintakatto, jonka ylittyessä tuottaja palauttaa yli menevän osan myyntihinnasta.
Hintaputken toteuttamiseen on ministerin mukaan ainakin kaksi vaihtoehtoista tapaa.
Mykkäsen mukaan ensisijainen tavoite on, että hintaputki toteutettaisiin sähköjärjestelmän sisällä niin sanottuna vakuutusmaksuna.
Toissijaisesti se voitaisiin toteuttaa valtion budjettitalouden sisällä ikään kuin vastaavalla periaatteella kuin tuulivoimatuotannon syöttötariffit.
Ydinvoiman rahoituskustannusten pienentämiseksi on ministerin mukaan myös syytä tarjota hankkeen tarvitsemalle rahoitukselle tai sen osalle rakentamisajan takaus tai korkotuki, sillä rakennusalan rahoituskustannusten kattaminen ennen hankkeen tuottamaa kassavirtaa on pullonkaula investointien syntymiselle.
Hallitus sitoutuu ohjelmansa mukaan hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät.
Hallituksen esitys ydinvoimalain uudistuksesta on tarkoitus saada lausuntokierrokselle kevään aikana.
Mykkäsen mukaan odotusarvo on, että seuraava uusi ydinvoimala olisi toiminnassa 2030-luvun jälkipuoliskolla.
