Maaliskuussa julkistettujen vientilukujen mukaan ruokaviennin arvo kasvoi viime vuoden aikana viisi prosenttia, ja oli noin 2,3 miljardia euroa.
Suomen tärkeimpänä vientimaana säilyi Ruotsi, johon maataloustuotteita ja elintarvikkeita vietiin aiempaa enemmän, 520 miljoonan euron arvosta. Päätuotteina olivat maito- ja meijerituotteet.
Toiseksi tärkein vientimaa oli Viro, jonne vietiin noin 230 miljoonan euron arvosta muun muassa kalaa ja kalatuotteita, alkoholijuomia, kahvia ja makeisia. Saksan noin 160 miljoonan euron arvoisesta viennistä lähes puolet oli kauraa.
Viennin suunta on nousussa, ja kasvua vauhdittaa ruoka-alan tiivistyvä yhteistyö. Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry ja Ruokatieto ry ovat aloittaneet valtion ja elinkeinoelämän yhteisrahoituksella ruokaviennin kasvualustan rakentamisen.
– Vienninedistämisen keinoissa on otettu huima harppaus. Yksityisen ja julkisen sektorin sitoutuminen on aivan eri tasolla kuin ennen. Viennin arkkitehtuurin luominen on alkanut, iloitsee SUVIn toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne tiedotteessa.
Viime keväänä perustettu Suomen elintarvikevientiyhdistys ry juhlii yksivuotisjuhliaan. Yhdistys on kasvanut viidestä jäsenestä jo yli 50 jäsenen verkostoksi. Kasvu kertoo yritysten sitoutumisesta.
– Yritykset ovat ottaneet vahvemman etunojan. Samoin valtion hallinnon puolella on tehty merkittäviä kehittämistoimia ruokaviennin eteen ja tuotu lisäpanostuksia asian tueksi, kertoo Talasrinne.
