Pirkanmaalla sijaitseva Pirkkala on jälleen Suomen elinvoimaisin kunta. Insinööritoimisto WSP:n Alueiden tutkimus 2026 -vertailussa se piti ykkössijansa jo kuudennen kerran ja kasvatti samalla eroa seuraaviin.
Toiseksi sijoittui Raisio ja kolmanneksi Helsinki. Espoo oli kuudes ja Tampere sijalla 14.
Tutkimuksessa kuntien ja alueiden elinvoimaa mitataan 21 tilastoindikaattorilla, jotka kuvaavat muun muassa tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan.
Pirkkalan vahvuutena pidetään sijainnin lisäksi omaa yritystoimintaa. WSP:n projektijohtaja Katja Koskelan mukaan pelkkä tonttitarjonta ei enää riitä kehyskunnan menestykseen.
– Menestyäkseen kehyskunta tarvitsee omaa yritystoimintaa. Hyvä esimerkki tästä on tietysti määrätietoista kehitystyötä tehnyt Pirkkala, Koskela sanoo tiedotteessa.
Pirkkala sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa, mikä antaa sille WSP:n mukaan samanlaista etua kuin Turun vahvoille kehyskunnille.
Kehyskunnat vahvistuvat
Elinvoimaisimpien 30 kunnan joukosta 20 on suurten tai keskisuurten kaupunkien lähikuntia. Kaksi kolmesta sijaitsee Helsingin, Tampereen tai Turun seudulla.
Tampereen ympäriltä kärkeen ylsivät Pirkkalan lisäksi Lempäälä viidentenä, Nokia kymmenentenä ja Kangasala 11:ntenä. Turun seudulta korkealle nousivat muun muassa Raisio, Lieto, Kaarina ja Naantali.
WSP arvioi pitkään jatkuneen asuntorakentamisen pysähdyksen ja työttömyyden siirtäneen elinvoimaa keskuskaupungeista kehyskuntiin.
– Kaikki asukkaat eivät arvosta vallalla ollutta tiivistä kerrostalokaavoitusta. Tiivis kaupunkirakentaminen ei automaattisesti lisää elinvoimaa, WSP:n johtava asiantuntija Teemu Jama sanoo.
Muutos näkyy myös kaupunkiseutujen vertailussa. Helsingin seutu on aiemmin ollut selvä ykkönen, mutta nyt Tampereen seutu nousi sen edelle. WSP:n mukaan Tampereen vahvuuksia ovat muuttovoitto, nuori ja korkeakoulutettu väestö sekä vahva yritystoiminta.
Pääkaupunkiseudulla Vantaa putosi vertailussa 11 sijaa 27:nneksi. Espoo menetti asemiaan jo toisena vuonna peräkkäin.
Tutkimuksen perusteella 2020-luvun lopun uusi ”Nurmijärvi-ilmiö” ei rakennu enää vain väljälle asumiselle. Menestyvä kehyskunta tarvitsee lisäksi työpaikkoja, palveluita ja riittävästi kaupunkimaisia ominaisuuksia.