Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimus sallii maksimissaan kolmen prosentin alijäämän.
Sääntörikkomuksen takia Suomi voi joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, jolloin se joutuu noudattamaan komission ohjelmaa sanktioiden uhalla.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa.
Vuonna 2013 alijäämä oli 2,5 prosenttia ja vuonna 2012 2,1 prosenttia.
Aiemmin julkisyhteisöjen alijäämän ei ole katsottu muodostavan Suomelle ongelmaa, vaan lähinnä huolena on ollut kasvu- ja vakaussopimuksen toinen rajapyykki, 60 prosentin velkasuhteen sääntö.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuoden lopussa 59,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Velka on siis tänä vuonna ylittämässä 60 prosentin rajan, mutta se ei aiheuta vielä Suomelle EU-toimenpiteitä. EU nimittäin ottaa tarkastelussa huomioon niin sanotut solidaarisuusmenot eli muiden EU:n kriisimaiden tukemisesta Suomelle aiheutuneet menot. Niiden on arvioitu sallivan Suomelle noin 2,5 prosenttiyksikön jouston yli 60 prosentin rajan.
Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2015. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua.
