Sisäministeriön työryhmä on selvittänyt, millä tavoin kansalaisuuskoe voitaisiin ottaa käyttöön osana Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuslaki uudistetaan siten, että Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.
Kansalaisuuskoe on osa tätä uudistamista. Tavoitteena on, että Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olisi onnistunut kotoutuminen, suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ja työnteko.
Poikkihallinnollinen työryhmä selvitti, miten kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa Suomessa ja arvioi myös kansalaisuuskokeen suhdetta kielitaitovaatimukseen. Jo nykyisin kansalaisuuden saaminen edellyttää tietyntasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Työryhmä selvitti myös muiden maiden kansalaisuuskokeita. Enemmistö EU:n jäsenmaista edellyttää kielitaitoa ja yhteiskuntaosaamista osana kansalaisuuden saamista.
Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa on käytössä kansalaisuuskoe. Myös Ruotsissa suunnitellaan kansalaisuuskokeen käyttöönottoa.
Kansalaisuuskokeen lisäksi tarkoituksena on tiukentaa muun muassa nuhteettomuusedellytystä, toimeentuloedellytystä ja kansalaisuuden menettämistä koskevaa sääntelyä.
Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennettiin nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1. lokakuuta alkaen. Ministeriön mukaan näin korostetaan onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä.
Lisäksi mahdollistetaan turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin. Asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.
Kokeen käyttöönoton valmistelua jatketaan sisäministeriössä yhteistyössä muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Kansalaisuuskoetta koskeva lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2025 aikana.
