Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on tutkinut, kuinka Suomessa hyödynnetään aineetonta pääomaa. Vertailua on tehty etenkin Ruotsiin.
Aineeton pääoma on organisaatioiden tärkein menestystä ja kilpailukykyä luova voimavara.
Tutkimuksen mukaan Ruotsi on Suomea edellä erityisesti datan, ohjelmistojen ja muun aineettoman pääoman hyödyntämisessä.
Etlan tutkimusneuvonantajan ja taloustieteiden tohtorin Petri Rouvisen mukaan Ruotsi on epäreilu, mutta hyvä vertailukohde, koska yhteiskuntamme ovat niin samanlaisia.
– Tavallaan on epäreilua verrata Ruotsiin, mutta jos Ruotsi saavuttaa jotain, en näe mitään syytä, miksi Suomi ei voisi saavuttaa jotain samankaltaista, Rouvinen sanoo Verkkouutisille.
Epäreilu vertailu on siksi, että Ruotsi pärjää suhteessa Suomeen ja muuhun Eurooppaan niin hyvin. Suomikaan ei ole surkimus.
Julkinen keskustelu on pitkään keskittynyt siihen, että Suomi investoi liian vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Laboren toimitusjohtaja Mika Malirannan mukaan se ei ole Suomen ongelma.
– Suomi on kärjessä kolmessa kokoluokassa neljästä, Mika Maliranta sanoo VU:lle.
Suomi pärjää hyvin tutkimus- ja kehityspanostuksissa pienissä, keskisuurissa ja nuorissa kasvuyrityksissä.
– Se yritysjoukko, jossa olemme Ruotsia jäljessä, ovat kaikkein suurimmat yritykset.
Rouvisen mukaan kuva muuttuu, kun tarkastellaan tutkimus- ja kehityspanosten sijaan koko aineettoman pääoman kertymistä. Erityisen suuri ero löytyy ohjelmistoista ja datasta.
– Softa- ja datapääomakanta on Ruotsissa nelinkertainen työtuntia kohden Suomeen verrattuna.
Osingot, investoinnit ja yritysten elinkaari
Suomalaisia yrityksiä on usein kritisoitu siitä, että ne jakavat osinkoja investointien sijaan. Mika Malirannan mukaan osinkojen maksaminen ei kuitenkaan automaattisesti kerro investointihaluttomuudesta.
– Jos yrityksellä ei ole järkeviä, kiinnostavia investointikohteita, on taloustieteen oppikirjan mukaan järkevää palauttaa rahat omistajille, Maliranta sanoo.
Hänen mukaansa ilmiö näkyy ennen kaikkea vanhoissa ja suurissa yrityksissä, joiden kasvumahdollisuudet ovat usein rajallisemmat kuin nuorilla kasvuyrityksillä. Sen sijaan monet nuoret ja keskisuuret yritykset investoivat aktiivisesti tutkimukseen, kehitykseen ja kasvuun.
Petri Rouvinen tarkastelee samaa ilmiötä laajemmasta näkökulmasta. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin ero ei johdu pelkästään yritysten elinkaarista, vaan myös siitä, millaiset rakenteet tukevat kasvua.
– Tullaan siihen osaavan omistajuuden rooliin ja pääomamarkkinoihin. Sinne minä sijoittaisin tämän juurisyyn, Rouvinen sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsissa on Suomea vahvempi kasvukulttuuri, joka näkyy sekä omistajien että rahoittajien toiminnassa.
– Tässä on joku itsensä uskomiseen ja kasvuasenteisiin liittyvä kysymys.
Tutkijoiden mukaan Suomen ongelma ei ole uusien yritysten syntyminen vaan niiden kasvattaminen kansainvälisiksi menestyjiksi.
TKI-politiikka keskittyy vääriin kirjaimiin
Suomi ei pärjää huonosti tutkimus- ja kehityspanostuksissa. Mika Malirannan mukaan Suomi on monissa yritysryhmissä tutkimus- ja kehitystoiminnassa Ruotsin tasolla tai jopa sen edellä.
Juuri siksi Petri Rouvinen pitää Suomen ongelmaa ennen kaikkea innovaatioiden kaupallistamisessa.
Rouvisen mukaan Suomen kasvupolitiikassa puhutaan innovaatioista, mutta käytännössä mitataan ennen kaikkea tutkimusta ja kehitystä.
– Se mitä siinä mitataan, on T ja K. Ei I.
Tutkimusta mitataan tarkasti, mutta innovaatioiden kaupallistaminen jää vähemmälle huomiolle.
Malirannan mukaan Suomessa ei näytä olevan varsinaista tutkimusvajetta. Rouvisen mukaan kysymys kuuluukin, mitä tutkimuksen jälkeen tapahtuu.
– Jo tässä TKI-mielessä me olemme jopa vähentäneet kaupallista aspektia.
– Business Finland on esimerkiksi vähentänyt I-rahoitusta, eli ensivaiheen kaupallistamiseen liittyviin toimiin suunnattua kannustinta.
Voiko Suomi saada Ruotsin kiinni?
Tutkijoiden mukaan Ruotsin etumatkaa ei selitä pelkästään suurempi investointitaso. Ruotsalaiset saavat investoinneistaan enemmän kasvua ja tuottavuutta.
– Suomella mättää tavallaan kahdessa kohdassa: ei laiteta rahaa, ja vielä annettuna se paljonko laitetaan rahaa, niin ruotsalaiset saavat enemmän irti siinä lopputuotoksen mielessä, Rouvinen sanoo.
Silti Rouvinen muistuttaa, ettei Suomi ole eurooppalaisessa vertailussa mikään epäonnistuja. Juuri siksi Ruotsi on hänen mielestään kiinnostava vertailukohta.
– Olisi väärin sanoa, että Suomi olisi Euroopan mittakaavassa mikään surkimus. Suomi on usein eurooppalaisessa vertailussa hyvin keskimääräinen.
– Tavallaan on epäreilua verrata Ruotsiin, mutta jos Ruotsi saavuttaa jotain, en näe mitään syytä, miksi Suomi ei voisi saavuttaa jotain samankaltaista.
Tutkijoiden mukaan Ruotsin etumatkaa selittävät ennen kaikkea omistajuus, pääomamarkkinat, kasvukulttuuri ja maiden erilainen taloushistoria.
– Suomi on kuitenkin maa, joka on tullut tähän talouden kehitykseen parikymmentä tai kolmekymmentä vuotta Ruotsin jälkeen, Maliranta sanoo.
Yhteinen johtopäätös on kuitenkin optimistinen: Ruotsin etumatka ei johdu sellaisista tekijöistä, joita Suomi ei voisi kuroa umpeen.
– Jos me saamme tämän viimeisen vaiheen skaalautumisen kuntoon, siellä alkaa olla sellaisia aihioita, että ne alkavat näkyä koko kansantalouden tasolla, Rouvinen sanoo.