Suomen kasvuyrityssektori halutaan nelinkertaistaa – tavoite 250 miljardia euroa

Työ- ja elinkeinoministeriö esittää yli sataa toimenpidettä Suomen kasvun vauhdittamiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää torstaina julkaistussa virkapuheenvuorossaan yli sataa toimenpidettä Suomen kasvun vauhdittamiseksi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää torstaina julkaistussa virkapuheenvuorossaan yli sataa toimenpidettä Suomen kasvun vauhdittamiseksi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää torstaina julkaistussa virkapuheenvuorossaan yli sataa toimenpidettä Suomen kasvun vauhdittamiseksi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää torstaina julkaistussa virkapuheenvuorossaan yli sataa toimenpidettä Suomen kasvun vauhdittamiseksi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Työ- ja elinkeinoministeriö esittää torstaina julkaistussa virkapuheenvuorossaan mittavia uusia panostuksia kasvuyrityksiin, teknologiaan ja teollisiin investointeihin.

Ministeriö tavoittelee Suomen kasvuyritysmarkkinan kasvattamista nykyisestä noin 60 miljardista eurosta 250 miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yksityistä kasvurahoitusta halutaan saada markkinoille vähintään 15 miljardia euroa lisää.

Valtion sijoitusyhtiö Tesiä esitetään pääomitettavaksi kahdella miljardilla eurolla. Tarkoituksena on vahvistaa sen roolia kasvuyritysten ja teollisten investointien rahoittajana sekä kriittisten yritysten pitämisessä kotimaisessa omistuksessa. Samalla Solidium vetäytyisi kasvuyritysmarkkinasta.

Julkista rahoitusta suunnattaisiin nykyistä valikoivammin muun muassa tekoälyyn, kvanttiteknologiaan, puolijohteisiin, puolustukseen, energiaan ja bioteknologiaan.

Tekoälystä ministeriö haluaa tehdä yhden Suomen kasvun keskeisistä moottoreista. Tavoitteena on nostaa Suomi vuoteen 2030 mennessä Euroopan johtavien tekoälyn soveltaja- ja kaupallistajamaiden joukkoon.

Työmarkkinoilla ministeriö esittää etenemistä kohti Tanskan kaltaista joustoturvamallia, jossa työsuhdeturvaa, työttömyysturvaa ja aktiivista työvoimapolitiikkaa uudistettaisiin kokonaisuutena. Ministeriön käyttämien skenaarioiden mukaan malli voisi nostaa työllisyyttä noin 77 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä, mutta lisätä samalla julkisia menoja noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa lähtötasoon verrattuna.

Energiapolitiikassa ministeriö korostaa puhtaan ja edullisen sähkön merkitystä investointien houkuttelussa. Uuden ydinvoiman rakentamisen edellytyksiä halutaan vahvistaa, mutta virkapuheenvuorossa arvioidaan perinteisen suuren ydinvoimalan tarvitsevan todennäköisesti satojen miljoonien eurojen vuotuisia valtiontukia sekä miljardiluokan valtiontakauksia.

– Tavoitteenamme on luoda kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia kaikkialla Suomessa. Vain kasvun kautta voimme kääntää julkisen talouden velkaantumisen suuntaa, vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa ja menestyä ilmastonmuutoksen, luontokadon ja geopoliittisten kriisien haastamassa maailmassa, kansliapäällikkö Timo Jaatinen korostaa tiedotteessa.

Pääministerin mukaan yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä on pudonnut kolmannekseen.
Nuorten rahataidot eivät vakuuta, ilmenee kyselystä.
Yksi asuntotyyppi voi tarjota ostajalle nyt poikkeuksellisen hyvän neuvotteluaseman ja avata oven alueelle, johon budjetti ei muuten riittäisi.
Mainos