Ruotsissa ilmapiiri ja suhtautuminen yksittäisten ihmisten vaurastumiseen eroaa Suomesta. Näin sanoo eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto, joka kertoo Verkkouutisille havaintojaan valiokunnan Tukholmaan suuntautuneelta matkalta viime viikolla.
– Väkisinkin tuli sellainen olo, että Ruotsissa vasemmistopuolueetkin suhtautuvat myönteisemmin yksittäisten ihmisten vaurastumiseen mitä meillä yleisesti ottaen Suomessa, Kaunisto kuvaa.
Suomessa on pohdittu viime aikoina kuumeisesti, miten saada kasvua aikaan. Keinoja julkiseen keskusteluun nosti viimeksi Risto Murron johtama Kasvuriihi-työryhmä.
Kaunisto on itse vetänyt viimeiset puoli vuotta kokoomuksen eduskuntaryhmän kasvutyötä, jossa haettiin keinoja kasvun vauhdittamiseksi.
Kaunisto toteaa ensinnäkin, että Ruotsissa on tehty jo vuosia erilaisia toimia, joiden seurauksena Ruotsin talous on niin vahva kuin se on nyt. Suomi lähtee siis takamatkalta.
Hän korostaa, että naapurimaassa etenkin verotuksen progressio kannustaa Suomea paremmin työntekoon, yrittäjyyteen ja kekseliäisyyteen.
Suhtautuminen kansankapitalismiin eli piensijoittamiseen eroaa myös Suomesta:
– Ruotsalaiset ovat itse valtavan aktiivisia kansankapitalismin ja osakesäästämisen kautta kerryttämään varallisuutta Ruotsiin. Yksi esimerkki tästä on osakesäästötili, jota siellä on jatkuvasti kehitetty niin, että tavalliset ruotsalaiset voivat osallistua maan mahdollisuuksien parantamiseen oman vaurastumisensa ja sijoittamisen kautta, kertoo Kaunisto.
Valiokunnan Ruotsiin suuntautuneen matkan keskeisiä teemoja olivat investoinnit, pääomamarkkinat ja energiasektori. Valiokunta tapasi Ruotsin parlamentin elinkeinovaliokunnan sekä kuuli ruotsalaisia elinkeinoelämän ja rahoitusalan edustajia.
Suomessa viime aikoina paljon keskustelua herättänyt perintövero puhutti myös matkalla. Murron työryhmä väläytti perintö- ja lahjaveron poistamista ja korvaamista luovutusvoittoverolla.
Ruotsissa perintövero poistettiin yli 20 vuotta sitten eikä sen perään ole haikailtu.
– Kun kävimme tästä aiheesta keskustelua siellä kansanedustajakollegojen kanssa, eivät paikalliset demaripoliitikotkaan tuntuneen ymmärtävän, miksi tämä keskustelu perintöveron ympärillä on noussut niin monimutkaisen vaikeaksi meillä Suomessa, kuvaa Kaunisto.
Kaunisto varoittaa samaan hengenvetoon, etteivät yksittäiset ratkaisut käännä Suomen suuntaa:
– Kun elämme Suomessa haastavia aikoja eikä kasvua ole tullut 17 vuoteen, silloin katse kääntyy helposti yksittäisiin ratkaisuihin. Suuri ero Suomen ja Ruotsin välillä on siinä, että Ruotsissa on jo kauan tehty määrätietoisesti pieniä askelia kohti sitä, että yksilöt voivat vaurastua omalla työllä ja yrittäjyydellä.
Suomelle ja Ruotsille yhteisenä haasteena Kaunisto pitää sitä, ettei Pohjoismaissa olla välttämättä valmiita ”niin raakaan kilpailuun”, mitä vaikkapa Intiassa ja Yhdysvalloissa uusien teknologioiden suhteen.
– Siellä ollaan helposti valmiita paiskimaan töitä seitsemänä päivänä viikossa, jotta pysytään mukana uusissa teknologioissa, kuten tekoälyssä. Tämä kaikki haastaa itsellenikin tärkeää pohjoismaista ajattelua, jossa työelämä, perhe ja vapaa-aika tulisivat olla keskenään tasapainossa, pohtii Kaunisto lopuksi.
