Arktinen alue lämpenee neljä kertaa nopeammin maapallon keskiarvoon nähden. Jääpeitteen sulaminen lisää kilpailua alueesta, sillä se mahdollistaa muun muassa uusien mineraalien louhimisen maaperästä, kertoo The Economist -lehti. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut monen alueelta löytyvän mineraalin maailmanmarkkinoiden kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä.
Alueella voitaneen tulevaisuudessa louhia muun muassa kobolttia, grafiittia, litiumia sekä nikkeliä, jotka kaikki ovat tärkeitä mineraaleja sähköautojen akkujen valmistamisessa. Lisäksi alueelta saadaan tulevaisuudessa luultavasti myös sinkkiä, jota käytetään aurinkopaneeleissa sekä kuparia.
Näiden mineraalien lisäksi alueelta saadaan titaania, volframia ja vanadiinia, joita käytetään superseosten valmistamiseen. Kyseessä on metalliseos, joka säilyttää mekaaniset ominaisuutensa korkeassa lämpötilassa ja sitä käytetään esimerkiksi turbiinien valmistukseen. Näitä metalleja löytyy eritysesti Grönlannista.
Arktisella alueella uskotaan lisäksi olevan 13 prosenttia maailman löytämättömästä öljystä sekä 30 prosenttia hyödyntämättömästä maakaasusta. Näiden hyödyntämisen arvioidaan kuitenkin olevan kallista, sillä öljyn kysyntä laskee ja maakaasua tuotetaan halvemmalla ja runsaasti esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Qatarissa.
Suurin osa alueen mineraaleista on vielä kartoittamatta, arvioi Grönlannista geologista tutkimusta tehnyt tutkija Per Kalvig. Monet länsimaat ovat kuitenkin halukkaita kehittämään tutkimusta aiheesta, sillä ne haluavat ohittaa Kiinan, joka on maailman suurin tuottaja monen mineraalin osalta.
Mineraalien lisäksi alueen jäätiköiden sulamisen arvellaan avaavan uusia merireittejä ja näin ollen vauhdittavan maailmankauppaa. Merien lämpeneminen puolestaan voi johtaa kalaparvien kasvuun, mikä tarkoittaa lisää kalastusta alueella.
