Ruorsin hallinnon keskus Suomessa oli pitkään Turun Linna. LEHTIKUVA/RONI LEHTI

Suomen liittäminen Ruotsin valtakuntaan vei satoja vuosia

Tietokirja selvittää Suomen ruotsalaista historiaa yli tuhannen vuoden ajalta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Uumajan yliopiston historian professori Martin Hårdstedt avaa Suomen ruotsalainen historia -kirjassaan kielen, kulttuurin ja politiikan keskeisiä kysymyksiä ja murroskohtia keskiajalta nykypäivään.

Millä tavoin ruotsin kielen ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutus on näkynyt Suomessa? Miten Suomen suhde Ruotsiin on kehittynyt? Mitä ruotsinkielinen identiteetti on aikojen saatossa merkinnyt? Hårdstedtin teos kuvaa yli 1 000-vuotisen ajanjakson, joka käynnistyi Ruotsin laajentumisesta nykyisen Suomen alueelle.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Ensimmäiset maahanmuuttajat saapuivat nykyiseltä Ruotsin alueelta viimeistään viikinkiaikana. Sen lopusta 1200-luvun puoliväliin Suomen rannikkoseuduille asettui suuria ruotsinkielisiä väestöeriä, jotka aiemmasta poiketen säilyttivät oman kielensä.

He eivät siis yhdentyneet tai sulautuneet aiemmin alueelle asettuneeseen suomenkieliseen väestöön.

– Nykyisin useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen liittäminen Ruotsin valtakuntaan vei satoja vuosia. Lisäksi valtakunta laajeni samaan aikaan muihinkin suuntiin. Tutkimus ei lainkaan tue käsitystä, että Suomi liitettiin Ruotsin valtaan ristiretkien saaliina, Hårdstedt sanoo.

Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon väkivaltaa liittämisessä käytettiin.

Vuosisatojen kuluessa kehittyneet yhteydet takasivat sen, että ruotsalaisuus säilyi elinvoimaisena myös valtiollisen sidoksen katkettua.

– Ruotsalaisen kulttuurin vaikutus ulottui maan koko väestöön, sillä oikeudenhoito, koulutus, kulttuuri ja uskonto olivat kaikki Ruotsin valtakunnan osana vietetyn monisatavuotisen jakson kyllästämiä. Suomalaiskansallinen herätys ja suomalaistamispyrkimykset eivät ole tähän päivään mennessä kyenneet pyyhkimään pois tätä vaikutusta, Hårdstedt sanoo.

Kielestä lopulta kiihkeän poliittisen riidan aihe

Kielestä tuli 1800-luvulla yhä tärkeämpi identiteetin tunnus ja lopulta kiihkeän poliittisen riidan aihe. Kun autonomian ajan suomalaiskansallinen herääminen kyseenalaisti ruotsin kielen aseman ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutuksen, tähän vastauksena syntyi kieleen perustuva suomenruotsalainen identiteetti 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Suomalainen yhteiskunta jakautui monilla lohkoilla kahtia kielen perusteella, mutta yhteiskuntaa hajottivat monet muutkin tekijät. Ruotsinkielisten yhdistämisessä keinoiksi otettiin poliittinen toiminta valtiopäivillä ja instituutioiden perustaminen.

– Kieliriidan ratkaisemiseksi vuonna 1922 säädetyt lait ovat vaikuttaneet Suomen kielioloihin jo vuosisadan ajan. Nykyajan näkökulmasta kielilakeja voidaan pitää suurena menestyksenä ruotsinkielisen vähemmistön kannalta, Hårdstedt katsoo.

Teoksen pitkä historiallinen kaari auttaa hahmottamaan ja selvittämään monia keskeisiä kysymyksiä, kuten ”Itämaan” asemaa suurvaltakauden Ruotsissa, kielellisten jakolinjojen näkymistä itsenäisen Suomen politiikan murroskohdissa sekä pohjoismaisen yhteistyön merkitystä EU- ja NATO-jäsenyyksien Suomessa.

– Suomen ruotsalainen historia onkin parhaillaan siirtymässä uuteen jaksoon: Ruotsi ja Suomi eivät ole koskaan sitten vuoden 1809 olleet yhtä lähellä toisiaan kuin nyt.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS