Suomi nousee kituliaasti taantumasta, selviää Handelsbankenin talousennusteesta.
Handelsbankenin ekonomistit arvioivat, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia (ennusteet samat kuin joulukuussa 2014). Vuoden 2017 BKT:n kasvuennuste on 1,6 prosenttia.
– Suomi hyötyy Euroopan paremmista kasvunäkymistä, mutta Venäjän viennin romahdus pitää yllä ulkoisen kysynnän epävarmuutta, toteaa Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius tiedotteessa.
Ekonomistit korostavat, että kestävä talouskasvu vaatii talouden rakenteiden uudistumista. Ulkoinen kysyntä ja Suomen talouden suoriutuminen ovat jääneet finanssikriisin jälkeen heikoiksi, mikä viittaa vakaviin rakenteellisiin kasvun hidasteisiin ja kustannusongelmiin. Ratkaisemattomien ongelmien vuoksi elpyminen on hidasta.
– Yritysten kannattavuuden on palauduttava ennen kuin investointien ja työllisyyden kasvu voi kunnolla käynnistyä. Siksi Suomen täytyy maistaa Etelä-Euroopan maiden lääkettä. Tuotantokustannuksia on laskettava palkkoja sopeuttamalla ja tuottavuutta parantamalla, Tiina Helenius arvioi.
Handelsbankenin ekonomistit toivovat, että hallitus tekee työmarkkinajärjestöjen avulla pitkäaikaisen työmarkkinoiden toimintaa parantavan uudistuksen, joka lisää työn tarjontaa.
Kotitalouksien näkymät kohentumassa
Handelsbankenin mukaan kotitalouksien näkymät ovat aavistuksen verran valoisammat, mistä kertoo kuluttajien luottamusindeksin kohoaminen lähelle pitkän ajan keskiarvoa.
– Talouden pysähtyneisyys on lannistanut työnhakijoita. Yhdessä epäsuotuisan väestörakenteen ja teollisuuden rakennemuutoksen kanssa se on painanut työvoiman osallistumisasteen vuosituhannen vaihdetta edeltävälle tasolle. Tämä luo valtavan taakan julkiselle taloudelle ja pitää kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehityksen aneemisena, muistuttaa Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund.
Öljyn hinnan lasku kohentaa kotitalouksien ostovoimaa, ja Euroopan keskuspankki pitää korkotason matalana lähivuodet. Lainanottohalukkuus on elpymässä ja lainakannan kasvu ei enää hidastu.
– Jotta asuntomarkkinat vilkastuisivat, täytyy työmarkkinoilla ensin nähdä selviä elpymisen merkkejä. Näitä tuskin nähdään ennen vuotta 2016, Tuulia Asplund toteaa.
Maailmatalouden kahtiajako säilyy
USA:n talouden suunta on edelleen ylöspäin, joskin kasvu hidastui tilapäisesti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Ekonomistit odottavat, että työttömyys jatkaa laskuaan ja keskuspankki Fed alkaa piakkoin kiristää rahapolitiikkaansa. Dollarin vahvistumisen katsotaan todennäköisesti jatkuvan.
Handelsbankenin mukaan euroalueen talous laahaa kaukana perässä. EKP:n päätös polkaista määräelvytys käyntiin heikensi tuntuvasti euron dollarikurssia ja paransi luottomarkkinoiden tilannetta. Myös reaalitalous näyttäisi olevan matkalla oikeaan suuntaan.
– Euroalueella on kuitenkin vielä monin paikoin runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia ja työttömyysaste on liian korkea poistamaan deflaatiopaineita muualla kuin Saksassa. Siksi EKP joutuu ummistamaan silmänsä Saksan ylikuumenemisen riskiltä ja jatkamaan elvytyspolitiikkaa, Tiina Helenius kertoo.
Kiinassa tuoreimmat tilastot vahvistavat talouskasvun hidastuneen. Koska taustalla on enimmäkseen rakenteellisia tekijöitä, perinteinen finanssi- ja rahapoliittinen elvytys voi ekonomistien mukaan vain jarruttaa laskevaa trendiä, ei pysäyttää sitä. Riskeistä huolimatta Kiinan uskotaan välttävän jyrkän pudotuksen.
Keskeisissä läntisissä talouksissa työmarkkinat ovat kohentuneet merkittävästi finanssikriisin jälkeen, mutta perinteinen yhteys palkkainflaatioon näyttää olevan monessa taloudessa kateissa. Tämä heijastelee osittain globaaleja trendejä, mutta on samalla merkki siitä, että työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.
– Talouksissa, joissa työmarkkinat alkavat kiristyä eli kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa, odotettavissa on reaalipalkkojen ja työn yksikkökustannusten nousun kiihtyminen, Handelsbankenin ekonomistit kirjoittavat.
