Naton ja EU:n puolustustavoitteet voivat olla räikeässä ristiriidassa jo parin kuukauden kuluttua. EU:n puolustuksen valkoinen kirja ei aseta jäsenmaille tavoitetta siitä montako prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen tulisi satsata. Suomen europarlamenttiedustajat ovat melko yksimielisiä siitä, että tavoite tulisi asettaa. Mikä se olisi, on vaikeampi kysymys.
Toistaiseksi Nato on asettanut jäsenmaidensa tavoitteeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta yleisesti pidetään selvänä että Nato tulee nostamaan tätä tavoitetta todennäköisesti jo ensi kesän huippukokouksessaan.
– Kaksi prosenttia on niin menneen talven lumia, ettei se ole edes hauskaa, sanoo Pekka Toveri (kok./EPP).
Suomen europarlamentaarikot kokoontuivat tiistaiaamuna lehdistötilaisuuteen pohtimaan viime viikolla julkaistun valkoisen kirjan antia. Se linjaa tavoitteesta aseistaa Eurooppa uudelleen vuoteen 2030 mennessä.
– Osatavoitteet, vastuut, määrääjät ja resurssit puuttuvat, mikä häiritse vanhaa sotilasta, Toveri jatkaa.
– Tavoitteet eivät ole kaikkien maiden osalta realismia. Supistetut asevoimat eivät pysty tavoitteisiin tällä aikataululla, vaikka saisivatkin rahaa.
Myös aseteollisuuden toimitusajat ovat pitkiä. Siksikin koko asialla on kauhea kiire.
Kaikille on selvää, että EU-maat eivät ole tilanteessa samalla viivalla. Esimerkiksi europarlamentin koti Belgia käytti viime vuonna puolustukseensa vain 1,1 prosenttia. Toisaalta uhkakaan ei jakaudu tasaisesti, vaan painottuu Venäjän rajavaltioihin.
Anna-Maja Henriksson (r./Renew) painottaa sitä, että koko Eurooppa on samassa veneessä. Venäjä on yhteinen uhka.
– Euroopan on tehtävä enemmän yhdessä. Ja valtaosa haluaakin tehdä. Jos joku sanoo että on niin kaukana kriisistä ettei tarvitse tehdä, niin on väärässä. Jokaisen pitää ryhdistäytyä, myös Belgian. Olisi hyvä että olisi jokin vähimmäistavoite, vaikka nyt ei ole. Keskiössä on kuitenkin pidettävä kyvykkyydet.
Toveri huomauttaa, että Eurooppa ja Nato ovat täysin riippuvaisia Yhdysvaltojen suorituskyvystä.
– Jos Nato lähtisi huomenna sotaan, sotilaat juoksisivat ympäri Eurooppaa eikä heitä pystyttäisi nyt ilman USA:ta johtamaan.
Tilanteeseen tarvitaan paljon kehitystyötä, jotta oma suorituskyky saavutetaan. Jussi Saramo (vas./GUE/NGL) huomauttaa, että Israel on jopa kieltänyt käyttämästä Daavidin linko -järjestelmäänsä Ukrainan apuna. Saramo puhuu Suomen osalta Daavidin lingosta, mutta Ukrainan osalta yleisesti kaikista Israelissa valmistetuista aseista. Ukrainan tuen kannalta kyse on siis paljon laajemmasta ongelmasta.
Aikaa tämä muutos vie, sanoo myös Eero Heinäluoma (sd./S&D). Hän on luottavainen, että asia on ymmärretty aika laajasti ainakin jos katsoo kommentteja Baltiasta ja Puolasta. Luottavaisena esiintyy myös Ville Niinistö (vihr./EVA).
– Jos eurooppalaiset maat eivät halua puolustusta ylös, niin sitten saa sitä mitä tilaa. Kriisitietoisuus on nyt herännyt, Niinistö sanoo.
Puolustuksen rahoittaminen huolettaa myös Niinistö. Hän ehdottaa, että Euroopan investointipankin ei tulisi ottaa puolustusasioita harteilleen. Se voi hänestä johtaa siihen, että pankin painotukset muihin tarkoituksiin kuten ilmastoon heikkenevät. Siksi olisi Niinistön mielestä järkevämpää perustaa puolustusasioille oma pankki.
– Keskustelu varustelupankista on edessä.
