Merimetson pesiä laskettiin on tänä kesänä laskettu Suomessa noin 31 950 kappaletta. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Ilmeisesti jo viime vuonna alkanut tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä melko vakaan jakson 2015–2022 jälkeen.
Merimetson pesimäkannan kasvu keskittyi toistamiseen Satakuntaan eteläiselle Selkämerelle ja Suomenlahdelle, joissa lisäys oli 28 ja 16 prosenttia, noin 2500 ja 1500 pesää.
Merenkurkussa pesien määrä kasvoi viiden vuoden taantuman jälkeen noin 720 pesällä. Merikotkan vahvimmalla esiintymisalueella Saaristomerellä kanta sen sijaan pieneni edelleen, ja pesiä oli noin 480 vähemmän kuin edelliskesänä ja lähes 2000 vähemmän kuin vuonna 2019. Perämerellä pesämäärät pysyivät lähes ennallaan.
– Viron merimetsokanta kaksinkertaistui noin 33 600 pesivään pariin vuosina 2015–2022 ja myös Ruotsin pesimäkanta on kasvanut merkittävästi, kun taas Itämeren eteläosien kannat ovat pysyneet melko vakaina. On ilmeistä, että naapurimaidemme voimakkaasti vahvistuneet kannat heijastuvat meille nyt tulomuuttona, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.
Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi viidenneksellä. Pohjanlahdella laskettiin noin 16 900 pesää, joista Selkämerellä noin 11 900, Merenkurkussa 2 750 ja Perämerellä 2 250. Suomenlahdella pesiä oli noin 11 090 ja Saaristomerellä 3 950. Sisämaassa havaittiin viime vuoden tapaan vain yksi 14 pesän suuruinen yhdyskunta Päijät-Hämeessä.
Selkämerellä ja Suomenlahdella sijaitsi 37 ja 35 prosenttia merimetson pesistä, Saaristomerellä 12 prosenttia.
Suomessa havaittiin 62 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät yhteensä 93 luodolla tai saarella ja yhdyskunnista kahdeksan pesi pikkuporukoissa merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.
Kuudessa suurimmassa yhdyskunnassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 7 650 pesää, pesi lähes neljännes kaikista merimetsoista. Yhdeksän seuraavaksi suurinta yhdyskuntaa, joissa oli kussakin noin 1000–1900 pesää, sijaitsivat Vaasassa, Porissa (2), Turussa, Raaseporissa, Kirkkonummella, Espoossa, Porvoossa ja Haminassa.
Rauman sataman merimetsoyhdyskunta on kaikkien aikojen suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta. Yhdyskunnassa pesi myös merikotkapari jo neljättä vuotta.
– Yhdyskunnan luontainen kehitys riippuu nyt etenkin poikasille sopivan kalaravinnon runsaudesta riittävän lähellä yhdyskuntaa sekä siitä, pesiikö paikalla jatkossakin merikotkapari, Rusanen toteaa.
– Pesivä kotkapari suojaa merimetsoyhdyskuntaa pesimättömien nuorten merikotkaporukoiden saalistukselta, joka on ollut kohtalokasta useille suurillekin yhdyskunnille toistuttuaan kesästä toiseen. Kun poikastuotto romahtaa, hakeutuvat aikuiset linnut uusille pesimäalueille.
Tänä vuonna autioitui vain neljä viime vuonna havaituista yhdyskunnista. Kokonaan uusia tai välivuosien jälkeen uudestaan pesinnän aloittaneita yhdyskuntia todettiin 13 kappaletta. Kokonaan uudet kahdeksan yhdyskuntaa sijaitsivat Kokkolassa, Vöyrissä, Korsnäsissä, Ahvenanmaan Finströmissä, Naantalissa, Kirkkonummella, Porvoossa ja Loviisassa, ja ne käsittivät yhteensä noin 340 pesää.
Merimetsoyhdyskuntia on tänä kesänä häiritty laittomasti ainakin Kristiinankaupungissa, Porissa, Maskussa, Sipoossa, Pyhtäällä ja Haminassa. Haminassa pesintä epäonnistui kokonaan ihmisen tuhottua yhdyskunnan munapesät ja samaa epäillään myös Vöyrissä sekä Finströmissä.
Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle. Itämerellä merimetso on palannut alkuperäisille asuinsijoilleen, eikä se kuulu kansallisen vieraslajistrategian piiriin.