”Suomen Nato-jäsenyys ei ole kauppatavaraa”

Jarno Limnellin mukaan Venäjä ei tavoittele vain sopimusta Ukrainassa, vaan pyrkii muuttamaan Euroopan turvallisuuden ehtoja.
Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta. Nato/www.youtube.com
Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta. Nato/www.youtube.com

Suomen ja Euroopan turvallisuudesta ei voida sopia Euroopan yli, toteaa kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden dosentti Jarno Limnell.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin, Kiinan presidentti Xi Jinpingin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin torstaina järjestettävä huippukokous Kiinassa tuo yhteen kolme suurvaltaa, kolme erilaista tavoitetta ja yhden kysymyksen, joka koskettaa suoraan myös Suomea:

– Millaiseksi maailman turvallisuusjärjestys on muuttumassa, Limnell toteaa Puheenvuoro-blogissaan.

– Tapaamisen merkitystä ei pidä mitata vain sillä, mitä torstaina mahdollisesti sovitaan. Vielä tärkeämpää on millaisen kehityksen se käynnistää. Suurvaltojen neuvotteluissa voidaan vähitellen määritellä myös Euroopan turvallisuuden tulevia reunaehtoja.

Suomen kannalta tapaamisen ajoitus on hänen mukaansa erityisen huomionarvoinen. Venäjä on nostanut uudelleen esille vaatimuksia, jotka ulottuvat huomattavasti Ukrainan sotaa laajemmalle. Kyse on Euroopan turvallisuusjärjestyksestä, Naton sotilaallisesta läsnäolosta ja valtioiden oikeudesta päättää omasta puolustuksestaan.

– Tämä on ymmärrettävä Suomessa: Venäjä ei tavoittele vain Ukrainaa koskevaa sopimusta. Se pyrkii muuttamaan koko Euroopan turvallisuuden ehtoja, Limnell sanoo.

Suomen kannalta kyse on vakavasta asiasta.

– Nato-jäsenyytemme turvallisuushyödyt perustuvat myös siihen, että liittokunta voi suunnitella ja toteuttaa yhteistä puolustusta, siirtää vahvistuksia ja harjoitella alueellamme. Venäjän tavoittelemat rajoitukset voisivat heikentää näitä mahdollisuuksia. On kuitenkin erotettava Venäjän vaatimukset todellisista neuvottelutuloksista. Ei ole vahvistettu, että näistä kysymyksistä neuvoteltaisiin torstain tapaamisessa, kansanedustaja toteaa.

Hänen mukaansa tämä nostaa esille myös kysymyksen uudesta Jaltasta.

– Vertaus vuoden 1945 suurvaltajohtajien konferenssiin on historiallisesti ymmärrettävä, mutta nykyinen Eurooppa ei ole sodanjälkeinen Eurooppa. Meillä on Euroopan unioni, Nato ja huomattavasti enemmän taloudellista ja sotilaallista voimaa.

– Jalta-vertaukseen sisältyy silti vakava varoitus. Kansainvälisessä politiikassa ei saa palata ajatteluun, jossa suurvallat sopivat keskenään pienempien valtioiden turvallisuudesta ja etupiireistä. Suomen Nato-jäsenyys ei ole kauppatavaraa. Eikä Euroopan turvallisuudesta voida sopia Euroopan yli.

Puolustuskykyä vahvistettava

Jarno Limnellin mukaan on myös ymmärrettävä, etteivät Trumpin, Xin ja Putinin tavoitteet ole yhtenevät.

Video

– Trump haluaa edistää ydinasevalvontaa ja suurvaltojen välisiä suhteita. Tälle on perusteltu tarve, sillä Yhdysvaltojen ja Venäjän viimeisen merkittävän strategisia ydinaseita rajoittaneen sopimuksen päättyminen on lisännyt epävarmuutta. Putin puolestaan tavoittelee Venäjän suurvalta-aseman vahvistamista ja mahdollisuutta edistää omia turvallisuuspoliittisia vaatimuksiaan.

Kiinan asema on kansanedustajan mielestä monimutkaisempi.

– Xi haluaa vahvistaa Kiinan kansainvälistä vaikutusvaltaa ja vakauttaa suhteita Yhdysvaltoihin. Vaikka Kiinan ja Venäjän yhteistyö on tiivistä, niiden tavoitteet eivät ole kaikissa kysymyksissä samoja. Euroopan on osattava tunnistaa nämä erot.

Suurvaltojen kilpailussa on lisäksi kyse yhä enemmän teknologiasta. Tekoäly, puolijohteet, kriittiset raaka-aineet ja puolustusteollisuuden tuotantokyky määrittävät tulevaisuuden voimasuhteita.

– Suomelle tämä tarkoittaa, ettei turvallisuuspolitiikkaa, teknologiapolitiikkaa ja talouspolitiikkaa voida enää käsitellä toisistaan irrallisina, Limnell sanoo.

Hänen mielestään Suomen ja Euroopan pitää työskennellä sen eteen, että Eurooppa on mukana kaikissa neuvotteluissa, joissa käsitellään sen turvallisuutta.

– Viime viikolla sovittu eurooppalainen neuvotteluryhmä Ukrainan rauhanprosessiin on tärkeä askel. Euroopan vaikutusvalta ei kuitenkaan synny pelkästä paikasta neuvottelupöydässä vaan yhteisestä linjasta ja kyvystä toimia sen mukaisesti.

– Toiseksi Euroopan on vahvistettava puolustuskykyään riippumatta siitä, miten suurvaltojen neuvottelut etenevät. Suomen kannalta tämä tarkoittaa erityisesti pohjoisen Euroopan yhteisen puolustuksen, sotilaallisen liikkuvuuden ja puolustusteollisen yhteistyön vahvistamista.

Kolmanneksi Limnellin mukaan on ymmärrettävä, ettei mahdollinen rauha Ukrainassa poista Venäjän muodostamaa turvallisuusuhkaa.

– Venäjän sotilaallista voimaa uudistetaan ja rakennetaan koko ajan uudelleen, eivätkä sen pitkän aikavälin tavoitteet välttämättä muutu. Suomen turvallisuutta ei voi rakentaa yhden rauhansopimuksen tai huippukokouksen varaan.

– Turvallisuus ei synny odottamalla, mitä muut päättävät. Se rakennetaan omalla toimintakyvyllä, luotettavilla kumppaneilla ja ennakoivilla päätöksillä.

Kunnon vankilatuomion vaara hillitsisi halukkuutta toimia Venäjän hyväksi, toteaa Antti Häkkänen.
Norjan viranomaisten mukaan raja voidaan sulkea hyvin lyhyellä varoitusajalla, jos tilanne sitä vaatii.
Mika Aaltola arvioi viimeaikaisen GPS-häirinnän viittaavan siihen, että Venäjä saattaa lisätä painostustaan erityisesti Euroopan neuvottelijamaihin.
Mainos