Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesu arvioi, että yleisen mielipiteen dramaattinen muutos Nato-jäsenyyden kannalle on kaventanut päättäjien liikkumatilaa.
– Venäjän hyökkäyksestä syntynyt ulkoinen turpo-shokki on tietysti ollut perustavanlaatuinen ja olisi joka tapauksessa sysännyt Suomen linjaa muutoksen tielle.
– [Suomen] Nato-jäsenyyskysymys on kuitenkin ajankohtaistunut nopeasti nimenomaan yleisen mielipiteen muutoksen takia, Matti Pesu twiittaa.
Pesun mukaan on vaikea nähdä, että mikään muu vaihtoehto kuin Nato-jäsenyys enää tyydyttäisi kotimaista kenttää. Kansallinen paine on nostanut Suomen jäsenyyden myös kansainväliselle agendalle.
– Suomen fokuksen onkin syytä olla Nato-jäsenyyden hakemisessa. Lukuisat signaalit viittaavat siihen, että asia on työn alla. Nato-raiteen työstäminen vaatii onnistunutta kahden tason pelin hallintaa, Pesu kirjoittaa.
Tutkijan mukaan Suomen tulee kansainvälisesti varmistaa mahdollisimman tasoitettu ja kivetön polku jäsenyyden hakemiselle ja prosessille. Erityisesti suurten maiden tuki on hänen mukaansa avainroolissa.
– Mikäli suuret jäsenmaat kannattavat Suomen jäsenyyttä, pienempien liittolaisten kynnys asettua kandidaatin jäsenyyden eteen on huomattavan korkea. Emme tiedä käytyjen keskustelujen sisällöstä, mutta valtiojohdon viestit ovat olleet rohkaisevia.
Pesun mukaan on selvää, että mikäli Suomi lähtee hakemaan Naton jäsenyyttä, prosessi ei missään tapauksessa saa epäonnistua.
– Limboon joutuminen olisi Suomelle katastrofi. Vaikka 100 prosentin varmuutta ei voi koskaan saada, polun on oltava mahdollisimman raivattu, jotta uskon hyppy voidaan tehdä, Pesu kirjoittaa.
Tutkijan mukaan Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen kannalta kansallisen ja kansainvälisen tason prosessien harmonisointi on nyt erittäin tärkeää. Perusteellisella eduskuntakäsittelyllä haetaan mahdolliselle jäsenyydelle vahvinta mahdollista legitimiteettiä.
– Vankka ja pysyvä tuki on erityisen olennaista, jos tai kun Suomi joutuu Venäjän aggressiivisen vaikuttamisen kohteeksi.
Tutkijan mukaan “paikoin kärsimättömässä” kansallisessa keskustelussa tulisi kestää myös strategista epämääräisyyttä, jotta tehokkain mahdollinen harmonisointi voidaan varmistaa.
Matti Pesun mukaan varsinaisen ratkaisun tekeminen vaatii Suomelta määrätietoisuutta ja kansallista itsevarmuutta. Viime kädessä päätös jäsenyydestä on suomalaisilla.
– Nato-päätöstä on nyt lähdetty suunnittelemaan vaativissa olosuhteissa. Huolellisen, kansallisesti ja kansainvälisesti tarkoin valmistellun prosessin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Onhan turvallisuuspolitiikassa viime kädessä kyse Suomen valtiollisesta selviytymisestä.
1. Suomi on historiallisen, valtiotaitoa vaativan #turpo-päätöksen äärellä.
Alla muutama ajatus Suomen turpo-linjan muutoksesta, alati todennäköisemmältä näyttävästä Nato-jäsenyydestä ja sen hakemiseen liittyvästä prosessista.
— Matti Pesu (@PesuMatti) April 7, 2022
