Arktinen alue on nyt Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän yhteisen kiinnostuksen kohde.
– Kiina pyrkii saamaan jalansijaa alueella valmistautuakseen sen hyödyntämiseen. Satamien, maa-alueiden ja lentokenttien ostaminen olisi kiinalaisille realistisin vaihtoehto, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vara- ja hallintojohtaja Samu Paukkunen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Hänen mukaansa Suomessa on tärkeää sisäistää arktisen alueen geopoliittisen merkityksen kasvu.
Suomalaismedia kertoi maaliskuussa, että Kiina halusi ostaa Kemijärven lentokentän. Kiinalaisdelegaatio oli tuonut ostohalunsa esille vuonna 2018. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt.
– Kemijärven tapauksessa viranomaiset olivat hereillä. Jatkossa tarvitaan kuitenkin parempaa koordinaatiota ja tilannekuvaa siitä, mitä erityisesti yrityksissä tai kunnissa on syytä pitää silmällä, kun ulkomailta tullaan Suomeen ostohousut jalassa kauppoja hieromaan, Paukkunen kirjoittaa.
Hänen mielestään kaikkia Kiinan toimia arktisella alueella ei ole syytä kyseenalaistaa.
– Maalla on taloudellisia tavoitteita, jotka voivat hyödyttää muitakin osapuolia, sekä tarve osallistua ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimiseen. Mutta koska Pekingin esiripun taakse on vaikeaa nähdä, julkisen agendan varjoon voi jäädä piilotettuja tavoitteita.
Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kiinalaisilla oli halu hankkia omistukseensa maata arktiselta alueelta. Jo vuonna 2011 kiinalaismiljardööri yritti ostaa Islannista alueen, joka sijaitsee maan pohjoisrannikolla, ilmastonmuutoksen seurauksena avautuvien uusien arktisten merireittien läheisyydessä. Hanke tyrehtyi sekä Islannin lainsäädäntöön että Yhdysvalloista tulleeseen vastustukseen.
Kiinan katse on kohdistunut myös mineraalivaroistaan tunnettuun Grönlantiin. Kiinalaisen rakennusjätin tarjous rakentaa ja kunnostaa kolme lentokenttää saarelle herätti suurta huomiota. Kööpenhaminassa asiaan suhtauduttiin penseämmin, ja Yhdysvalloissa hanketta tarkasteltiin huolestuneesti. Lopulta emämaa Tanska lupasi kuitata kenttien rakennuskustannukset.
– Myös presidentti Donald Trumpin ilmeisen vakavissaan esittämä tarjous Grönlannin ostamisesta Yhdysvalloille ajoittui liian lähelle kiinalaisten pyrkimyksiä ollakseen niistä riippumaton ele, Paukkunen toteaa.
Tanska torjui tarjouksen.
– Yhdysvalloissa ajatus kiinalaisten läsnäolosta Grönlannissa resonoi ikävällä tavalla. Washingtonissa on totuttu siihen, että mahdolliset haastajat pidetään kaukana maan rajoilta. Yhdysvalloille strategisesti yhä tärkeämpi Thulen sotilastukikohta sijaitsee Grönlannissa, ja se on avainasemassa Yhdysvaltojen varautuessa alueen painoarvon kasvuun, Paukkunen kirjoittaa.
Kiinan pyrkimykset alueella eivät ole Venäjänkään kannalta ongelmattomia.
– Venäjä kyllä toivottaa kiinalaisten investoinnit tervetulleiksi, mutta maa on samalla huolissaan Kiinan läsnäolon ja vaikutusvallan kasvusta Pohjoisella jäämerellä.
