Venäjän talouskasvu on hidastumassa huomattavasti. Tänä vuonna bruttokansantuotteen kasvun odotetaan jäävän 2 prosentin tuntumaan ja sitten hidastuvan seuraavina vuosina noin 1 prosenttiin, ennustaa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT). Laitos julkaisi maanantaina ennusteensa Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2025–2027.
Suomen Pankin mukaan Venäjän talouden kasvu on nojannut vahvasti valtion menojen lisäämiseen ja sotateollisuuden tuotannon kasvattamiseen. Vaikka valtion menoja aiotaan lisätä tänä vuonna edelleen, on talouden kasvua entistä vaikeampi pitää yllä.
Työvoimasta on pulaa, hinnat nousevat nopeasti, ja pakotteet vaikeuttavat Venäjän ulkomaankauppaa. Talouden kriisiytymistä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, mutta talouden kehitykseen liittyy erittäin suuria riskejä niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
– Venäjä pystyy vielä rahoittamaan hyökkäyssotaansa Ukrainassa, koska se on talouspolitiikan tärkein tavoite. Sodan aiheuttamista kärsimyksistä ja kustannuksista ei piitata, mutta talouden tilanne vaikeutuu koko ajan sodan jatkuessa, vanhempi ekonomisti Heli Simola sanoo tiedotteessa.
Alustavien tietojen mukaan Venäjän bkt kasvoi viime vuonna hieman odotettua nopeammin eli 4 prosenttia. Suomen Pankin mukaan kasvu nojasi jälleen vahvasti valtion menojen lisäyksiin, joilla pönkitettiin sotaan kytkeytyviä toimialoja.
Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kasvu kuitenkin hidastui selvästi. Talouden tuotantokapasiteetti alkaa olla täyskäytössä, ja tuotantoa on vaikeampi lisätä. Samalla myös talouden epätasapainot ovat kasvaneet. Valtiontalous on alijäämäinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Inflaatio on kiihtynyt, ja kuluttajahinnat nousivat tämän vuoden alussa jo 10 prosenttia vuotta aiemmasta.
Inflaation hillitsemiseksi keskuspankin täytyy pitää yllä kireää rahapolitiikkaa. Avainkorko on nostettu historiallisen korkeaksi, 21 prosenttiin. Korkea ohjauskorko nostaa pankkiluottojen korkoja ja rajoittaa etenkin sellaisten yritysten mahdollisuuksia investointeihin, jotka eivät hyödy valtion kohdennetuista tukitoimista.
Pakotteet ovat rajoittaneet ja vaikeuttaneet Venäjän ulkomaankauppaa, mutta Venäjä pystyy osin kiertämään niitä. Venäjän viennin määrä näyttää supistuneen hieman viime vuonna energiatuotteiden ja etenkin öljyjalosteiden vetämänä. Tuonnin dollarimääräinen arvo supistui viime vuonna prosentin. Tuontihintojen nousun vuoksi tuonnin määrä lienee supistunut SP:n mukaan hieman enemmän. Kysynnän kasvu on hiipunut, rupla on heikentynyt, ja pakotteet ovat hillinneet tuontia. Viennin ja tuonnin määrän ennakoidaan säilyvän nykyisellään vuosina 2025-27.
Venäjän arvioidaan pystyvän rahoittamaan ainakin tänä vuonna tarvittaessa budjetoitua suuremmankin alijäämän. Alijäämä on määrä rahoittaa valtion velanotolla. Valtiolla on yhä melko vähän velkaa, noin 20 prosenttia bkt:stä. Lisäksi alijäämän rahoitukseen voidaan käyttää öljyrahaston varoja. Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli helmikuun lopussa likvidejä varoja yhä noin 3400 miljardin ruplan arvosta (2 prosenttia bkt:stä), vaikka sodan aikana likvideistä rahastovaroista on kulutettu jo kaksi kolmannesta.
Suomen Pankin mukaan Venäjän talouskehitykseen liittyy erittäin paljon riskejä niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Valtion menoja täytyy jatkuvasti lisätä sotatoimien rahoittamiseksi. Sillä voidaan lyhytaikaisesti pönkittää tuotanto jopa ennustettua nopeampaankin kasvuun, mutta samalla talouden epätasapainot syvenevät.
Keskuspankin täytyy kiristää rahapolitiikkaa entisestään inflaation hillitsemiseksi. Korkea korkotaso rajoittaa etenkin sotaan kytkeytymättömien toimialojen kasvua. Kireästä rahapolitiikasta tinkiminen voisi johtaa hallitsemattomaan inflaation kiihtymiseen ja talouden kriisiytymiseen.
Ulkoisista tekijöistä Venäjän talouskehityksen kannalta merkittävimmät riskit liittyvät öljyn hintaan, Kiina-suhteeseen ja pakotteisiin. Pakotepaineen merkittävä kiristäminen heikentäisi Venäjän talouskehitystä. Öljyn hinnan jyrkkä ja pitempiaikainen lasku vaikeuttaisi huomattavasti Venäjän valtiontalouden tilannetta ja mahdollisuuksia sodan rahoittamiseen. Venäjän taloudelle voisi aiheutua vakavia ongelmia myös Kiinan ja Venäjän välisten suhteiden heikkenemisestä. Venäjä on hyökkäyssodan aikana tullut erittäin riippuvaiseksi Kiinasta, SP arvioi ennusteessa.
