Arvio kestävyysvajeesta on kasvanut noin 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Viime vuonna Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta oli neljä prosenttia, kertoo Euro & Talous.
Suuremman lukeman syynä on heikompi lähtökohta eli suurempi velkasuhde ja rakenteellinen alijäämä laskelman lähtövuonna 2027. Korkotaso ja oletukset korkojen kehityksestä lähivuosikymmeninä ovat muuttuneet viime vuodesta, vaikka pidemmän aikavälin korko- ja tuotto-oletukset ovatkin ennallaan. Korkotaso on nopeasti noussut selvästi lähemmäs pitkän aikavälin oletusta.
Suomen Pankin kestävyysvajeindikaattori perustuu yksinkertaiseen pitkän aikavälin painelaskelmaan, jonka oletuksiin liittyy suurta epävarmuutta. Myös arvio laskelman lähtötilanteen julkisen talouden tilasta vaikuttaa indikaattorin saamaan arvoon.
Esimerkiksi vuonna 2007 kestävyysvajeen arvioitiin olevan vain yksi prosentti suhteessa BKT:hen ja julkisen velkasuhteen odotettiin ylittävän 60 prosenttia vasta vuonna 2046.
– Kestävyysvajeindikaattori ei siis sellaisenaan anna kattavaa kuvaa julkiseen velkaantumiseen jo keskipitkälllä aikavälillä liittyvistä riskeistä. Se ei myöskään toimi suoraviivaisena politiikkaohjeena, mutta tarjoaa yhden näkökulman harjoitetun finanssipolitiikan kestävyyteen tulevien menopaineiden valossa, Euro & Talous kirjoittaa.
Kestävyysvajearvio perustuu päivitettyyn Suomen Pankin pitkän aikavälin talousennusteeseen.
Pankin laskelmien mukaan vuonna 2027 BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä on 3,4 prosenttia ja vastaava julkisen talouden velka 83 prosenttia. Vuoden 2027 jälkeen alijäämäsuhde syvenee 4,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Velkasuhde rikkoo 100 prosentin rajan 2030-luvun puolivälissä, eikä käännettä ole nähtävissä tämänkään jälkeen, lehti synkistelee. Nämä laskelmat perustuvat Suomen Pankin joulukuun 2023 julkisen talouden ennusteeseen, pitkän aikavälin ennusteeseen sekä julkisen talouden kestävyyslaskelmaan.
Suomen Pankin joulukuun 2023 ennusteessa on huomioitu ne hallituksen julkisiin tuloihin ja menoihin vaikuttavat toimet, joista on ollut riittävän tarkkapiirteistä tietoa saatavilla joko hallitusohjelmasta, vuosien 2024–2027 julkisen talouden suunnitelmasta, valtion vuoden 2024 talousarvioesityksestä tai hallituksen lakivalmisteluista.
Suomen Pankin ennusteessa huomioitujen hallituksen menotoimien julkista taloutta tasapainottava nettovaikutus on 700 miljoonaa euroa (0,2 % suhteessa BKT:hen) ensi vuonna, ja siitä nettovaikutus kasvaa asteittain 2,2 miljardiin euroon (0,7 % suhteessa BKT:hen) vuoteen 2027 mennessä.
Velkasuhteen vakauttaminen siten, ettei velkasuhde kasva 2030-luvun alkupuolella, vaatisi yhteensä viiden miljardin euron tasaisesti vuosille 2025–2031 jakautuvan lisäsopeutuksen.
