Suomen on pyrittävä sekä talouskasvuun että julkisen talouden tasapainottamiseen hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Näin sanoo suomalaisen talouskeskustelun ”yksipuolisuuutta” arvosteleva Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Helsingin Sanomien haastattelussa.
Rehn pitää julkisen talouden kestävyysvajeen supistamista lähivuosien keskeisenä tehtävänä.
– Tavoitteen saavuttamiseksi kannattaisi laatia kahden hallituskauden mittainen ohjelma, jossa julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokka olisi kymmenen miljardia euroa kahden hallituskauden aikana. Tämä taittaisi velkasuhteen kasvun, hän sanoo.
Haastattelussa Rehn pohtii myös julkisen talouden velkaantumisen kiihtymistä viime vuosien poikkeustilanteiden myötä. Suomen Pankin pääjohtajan mukaan talouspolitiikka on ollut liiankin avokätistä, vaikka voimakas elvytys olikin perusteltua koronapandemian alkuvaiheessa.
– Koronaviruspandemian pahimman vaiheen jälkeen elvytys meni pitkäksi ja leveäksi. Venäjän brutaali hyökkäyssota toi lisämenoja kansalliseen puolustukseen, mutta muuhunkin menoja on kohdennettu. Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää riippumatta siitä, minkävärinen hallitus Suomessa seuraavaksi on, Rehn arvioi.
Monet menolisäykset eivät ole kohdistuneet pandemian kannalta välttämättömiin kohteisiin tai puolustukseen, hän sanoo.
– Talouspolitiikan arviointineuvoston ja tutkimuslaitosten selvityksistä käy ilmi, että lisämenoista kolmannes on mennyt muihin harkinnanvaraisiin menoihin, mikä tarkoittaa kahta kolmea miljardia euroa vuodessa.
Rehn ei povatun taantuman kynnyksellä usko elvytykseen. 1970-luvun energiakriisiä yritettiin torjua elvytyksellä, mutta tämä johtikin ”laukkaavaan inflaatioon”, hän muistuttaa.
Optimismiinkin on Suomen Pankin johtajan mukaan syytä.
– Vuoden mittaan talous elpyy ennusteiden perusteella sekä euroalueella että Suomessa. Onneksi Suomessa ei ole näköpiirissä syvää ja raskasta taantumaa, vaan pikemminkin loiva ja lievä, ellei sitten sodassa ja energiakriisissä tapahdu yllättäviä muutoksia, Rehn toteaa.
