Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) toteaa Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen vaikeasti ennakoitavaksi Venäjän aloittaman Ukrainan sodan seurauksena.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittely eduskunnassa sujui jouhevasti ja lähes yksimielisesti. Mahdolliset ongelmakohdat saatiin käytyä läpi jo valmisteluvaiheessa eri puolueiden välillä. Sofia Vikmanin mukaan selonteko poikkeaa aiemmista sen suhteen, että Venäjän luomasta uhkasta puhutaan tänä päivänä suoraan. Tuki Ukrainalle on Suomessa lähes yksimielistä.
– Tärkein tehtävä on huolehtia Suomen itsenäisyydestä, turvata alueellinen koskemattomuus ja se, ettei Suomi joudu aseelliseen konfliktiin. Uskottavaa puolustuskykyä kehitetään osana Naton pelotetta ja liittokunnan yhteistä puolustusta, ja hyvä niin, Vikman sanoi kokoomuksen alue- ja kuntavaaliristeilyllä.
Naton ohella Suomen puolustus nojaa EU:hun ja kahdenvälisiin sopimuksiin sekä esimerkiksi Britannian vetämään JEF:iin. Sofia Vikmanin mukaan Suomi on kansainvälisesti vertaillen hyvin varautunut hybridihyökkäyksiin, vaikka aina on parannettavaa.
Venäjän arvioidaan aiheuttavan vakavan ja pitkäkestoisen uhkan Suomelle ja Euroopalle. Kreml tiivistää jatkuvasti yhteistyötään Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa sekä hakee yhteistyökumppaneita globaalista etelästä.
– Jonakin päivänä Venäjän sotilasvoima ei ole enää kiinni Ukrainassa. Tällöin se voi muodostaa uhkan jollekin muulle maalle tai kollektiivisesti meille, Vikman totesi.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) maalasi synkän kuvan seuraavista 30 vuodesta. Paluu voimankäyttöön kansainvälisessä politiikassa lisää riskejä pienille maille. Hän siiteerasi J.K. Paasikiven lausahdusta siitä, että ”Moskova ei ole raastupa, siellä ei lakikirja päde”.
– Tällaisessa myrskyävässä maailmassa pienen Suomen pitää räätälöidä itselleen uusi polku vaarallisen naapurin kainalossa. Tehtävä on vaikea, eikä meillä ole varaa saivarrella pienten asioiden suhteen, Antti Häkkänen totesi.
– Aggressiivinen Venäjä on tiivistänyt liittolaisuuksiaan ympäri maailmaa ja yrittää päättäväisesti muuttaa vallitsevaa järjestystä. Tällaiseen tilanteeseen puolustusjärjestelmämme asettuu.
Yksittäisten hybriditoimien lisäksi Suomen pitää ulkopoliittisen selonteon mukaan varautua laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja sodankäynnin uhkaan. Antti Häkkänen muistutti, että ennakkovarautuminen muodostaa pidäkkeen ja ehkäisee konfliktien syntymistä.
Natossa valmistaudutaan kaikkiin uhkakuviin.
– Suomen osalta tämä tarkoittaa Naton läsnäoloa, suunnittelua Ruotsin ja Narvikin sataman logistiikkaverkoista sekä tukijoukkojen määrästä. Pelikirja on laaja ja ulottuu koko liittokunnan alueelle, puolustusministeri sanoi.
