Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry kertovat etsivänsä Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailun avulla.
Kesän rankkasateet romahduttivat yllättäen monia teitä ympäri Suomea. Mediassa on kuluvan vuoden aikana ollut paljon puhetta tiestöstä ja asfalttiteiden muuttamisesta sorateiksi.
Tiet ja teiden kunto koskettaa kaikkia tienkäyttäjiä. Järjestöt kysyvät, missä sijaitsee Suomen rosoisin raitti ja Suomen surkein kylätie vuonna 2026.
Maaseudun tiestön kunto ei ole juurikaan parantunut, sillä tierahat eivät riitä koko tieverkolle. Suomen vaativa ja vaihteleva sää, kelirikko ja puutteelliset resurssit asettavat liikenneinfran erityisen kovalle koetukselle.
Tiestön kunnolla on kuitenkin merkitystä paikallistaloudelle.
– Suomen surkein kylätie -kuvakilpailulla halutaan tuoda näkyväksi se tieverkon osa, jonka kuntoon laittamiseen ei ole riittävästi resursseja. Kuvilla herätellään nykyisiä ja tulevia päättäjiä huomaamaan tieverkon merkityksen joka puolella Suomea, kertoo tapahtumista ja kestävyydestä vastaava johtaja Liisa-Maija Thompson Suomen Tieyhdistyksestä.
Hänen mukaansa tiet ja niiden kunto ratkaisevat, missä asutaan, missä tehdään töitä ja mihin uskalletaan investoida. Jos tieverkko rapistuu, yrittäminen kärsii, kuljetukset venyvät, eivätkä kauas karanneet palvelut eivät ole enää realistisesti käytettävissä.
Kotimaiset raaka-aineetkaan eivät liiku sinne, missä niitä tarvitaan. Järjestöjen mukaan toimiva tieinfra on edellytys sille, että ihmiset pääsevät töihin.
– Tieverkko ei ole maaseudulla vain liikennekysymys, vaan elinvoima- ja turvallisuuskysymys. Toimivat tiet ovat edellytys asumiselle, yrittämiselle, palvelujen saavutettavuudelle ja viranomaisten nopealle pääsylle paikalle silloin, kun apua tarvitaan. Samalla ne ovat osa Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta, Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen toteaa.
Suomen surkein kylätie -kuvakilpailulla Suomen Kylät ja Suomen Tieyhdistys haluavat nostaa esiin niiden ihmisten kokemuksia, joiden arkeen tieverkon kunto vaikuttaa joka päivä.
– Jokaisen kuopan ja nimismiehen kiharan takana on koulumatka, työpäivä, yrityksen kuljetus tai mökkimatka. Kun ihmiset kertovat omista kokemuksistaan, tieverkon kunto muuttuu tilastoista konkreettisiksi tarinoiksi, Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Timo Metsäjoki sanoo.
Suomen surkein kylätie -kilpailun aiemmat voittajat:
– 2025: Raattama-Tepasto mt 9562, Kittilä, ”Lässähtänyt tie”
– 2024: Vanhakyläntie mt 12703, Säkylä, ”Eläinkuljetusten pomppurata”
– 2023: Laurintie mt 11319, Otalampi, Vihti, ”Vauvakin saa maidon vaahdotettuna näillä kuopilla”
– 2022: Siikajoentie mt 807, Siikajoki, ”Ainahan se on ollut kuoppainen ja sen kanssa on eletty”.