Kotitalouksien kysyntä on vaimeaa, vienti heikkoa ja korkea korkotaso haittaa investointeja, toteaa SEB-pankki talousennusteessaan. Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 0,6 prosenttia, mutta alkaa elpyä vuosina 2025–2026.
Kasvuerot kaventuvat Yhdysvaltojen ja Kiinan talouden hidastuessa ja euroalueen talouden kiihtyessä, vaikkakin maltillisesti. Joustavat työmarkkinat, reaalipalkkojen nousu ja korkotason aleneminen vauhdittavat kasvua.
– Korkojen laskun, inflaation hidastumisen ja suurten kuplien puuttumisen vuoksi Yhdysvaltojen taantuma voidaan välttää. Tämä hyödyttää koko maailmantaloutta. Syksystä tulee kuitenkin epävarma ja intensiivinen, ja useita keskeisiä kysymyksiä on syytä pitää silmällä, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Hän viittaa epävarmuustekijöihin, jotka liittyvät Yhdysvaltojen talouden hidastumisen vauhtiin ja tulevien presidentinvaalien tulokseen, Ukrainan ja Lähi-idän jatkuviin geopoliittisiin konflikteihin, Saksan talouden horjumiseen, ja Euroopan unioniin, joka on puristuksissa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä.
Pehmeä lasku Yhdysvalloissa ja elpyminen euroalueella
Nordic Outlookin edellisessä raportissa kuvattu kasvutilanne on pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Aiemmin elinvoimainen Yhdysvaltain talous kokee pehmeän laskun. SEB:n ekonomistit ovat jättäneet vuoden 2024 BKT:n kasvuennusteen ennalleen 2,5 prosenttiin, mutta laskeneet vuoden 2025 ennusteen 1,5 prosenttiin.
Euroalueen taloudet ovat päässeet viime vuoden pysähtyneisyydestä, ja BKT:n kasvu on tänä vuonna 0,8 prosenttia ja vuonna 2025 1,6 prosenttia.
Kehittyvät taloudet kasvavat yli neljä prosenttia vuodessa, mutta Kiinan kasvu hidastuu heikon kotimaisen kysynnän, kiinteistöalan ongelmien, puolivillaisten talouspoliittisten elvytysyritysten ja vientiin suuntautuvan politiikan vuoksi, joka kohtaa yhä enemmän vastatuulta.
Maailmantalouden kokonaiskasvu pysyy SEB:n mukaan maltillisena, hieman yli kolmessa prosentissa vuodessa koko ennustejakson ajan.
Väestön ikääntyminen ja muuttoliikkeen vähentyminen rajoittavat työvoiman tarjontaa. Myös finanssipolitiikka on rajoittavaa, hinnat ovat korkeat ja reaalikorot laskevat hitaasti. On toivoa tekoälystä johtuvasta tuottavuuden kasvusta, mutta konkreettisempia todisteita kaivataan edelleen.
– Koko ennustejaksomme ajan maailmanlaajuinen kasvu on kuitenkin vain hieman alle pandemiaa edeltävän keskiarvon. Tämä on osoitus kotitalouksien, poliittisten johtajien ja yritysten kyvystä selviytyä myrskyisässä maailmassa, sanoo SEB:n talousennusteiden johtaja Daniel Bergvall.
Inflaatio laskee kohti tavoitetta
Inflaatio liikkuu edelleen oikeaan suuntaan, ja on hyvät mahdollisuudet, että se vakiintuu keskuspankkien inflaatiotavoitteiden tuntumaan. Fed aloittaa koronlaskusyklinsä syyskuussa ja laskee ohjauskorkonsa nopeasti 3,00 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä.
EKP on aloittanut matalammasta ohjauskorosta ja laskee talletuskorkoaan asteittain 2,00 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2026 aikana inflaatio on tavoitetasolla, ja keskuspankin ohjauskorot ovat jälleen neutraalilla tasolla.
– Koska reaalikorot nousevat inflaation laskiessa, ohjauskorkoja on laskettava, jotta rahapolitiikka ei muuttuisi supistavammaksi, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen sanoo.
Suomessa säästötoimia kaikkialla
Suomen taloudesta on juuri nyt vaikea löytää valopilkkuja. Vähäinen ulkomainen kysyntä haittaa vientiä, korkeat korot hillitsevät rakentamista ja heikko tunnelma heikentää kulutuskysyntää. Tämä kaikki jarruttaa taloutta.
Bruttokansantuotteen odotetaan laskevan tänä vuonna 0,6 prosenttia. Alhaisemmat korot, jotka vauhdittavat vientiä ja investointeja, edistävät osaltaan talouden nousua vuosina 2025–2026.
Suomen talous näyttää aina reagoivan ulkoisiin häiriöihin viiveellä. Tämä näkyy selvimmin tehdasteollisuudessa, joka vasta nyt tuntee maailmanlaajuisen kysynnän laskun vaikutuksen.
Vaikka tuotantomäärät ovat laskeneet noin kymmenen prosenttia kevään 2022 huipputasosta, viime kuukausina on ollut havaittavissa merkkejä vakautumisesta. Uudet tilaukset ovat kuitenkin edelleen vähäisiä, minkä vuoksi vienti laskee vielä 3,5 prosenttia vuonna 2024. Jonkinlaista elpymistä odotetaan vuodelle 2025, jolloin vienti kasvaa 3,2 prosenttia.
Suomessa säästötoimia eivät toteuta vain hallitus vaan myös kotitaloudet. Kuluttajien heikko luottamus on johtanut vaisuun vähittäismyyntiin, mutta mieliala alkaa elpyä, ja reaalipalkkojen kasvun odotetaan vaikuttavan myönteisesti kulutukseen.
Tänä vuonna kotitalouksien kulutuksen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia, ja kasvu pysyy maltillisena vuonna 2025, vain yhdessä prosentissa. Vuonna 2026 kulutuksen odotetaan kiihtyvän huomattavasti, ja kulutus kasvaa 1,5 prosenttia.
Arvonlisäveromuutoksista huolimatta uskomme inflaation pysyvän suhteellisen alhaisena, keskimäärin 2 prosentissa vuonna 2025 ja 1,6 prosentissa vuonna 2026.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen talous seuraa perässä. Ruotsin, Norjan ja Tanskan BKT kasvaa tänä vuonna ja kasvu kiihtyy entisestä ensi vuonna. Ruotsin talous kasvaa yli 2,5 prosenttia ensi vuonna ja lähes kolme prosenttia vuonna 2026.
Ruotsissa kotitalouksien kulutus on tärkein veturi, jota tukevat reaalipalkkojen nousu, ekspansiivinen finanssipolitiikka ja matalammat korot.
