Suomen bruttokansantuote laski viime vuonna 1,2 prosenttia, kertoi Tilastokeskus keskiviikkona. Bkt laski 0,2 prosenttiyksikköä aiempaa arviota enemmän, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lasku oli 1,0 prosenttia.
Bkt:n kehitys jäi Suomessa EU-maiden keskiarvoa heikommaksi. Tätä selittää Suomen toimialarakenne ja toisaalta Suomen talouden korkoherkkyys.
– Jos talouden nykytila tuntuu jotenkin ankealta, niin historia se vasta ankeaa onkin. Viime vuoden osalta arviota bruttokansantuotteen kasvusta leikattiin heikommaksi. Aiemmin se oli -1,0% ja nyt -1,2%, tarkentuneita lukuja kommentoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki viestipalvelu X:ssä.
Eräiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan viime vuoden bkt-lukuja tullaan vielä edelleen tarkistamaan alaspäin.
– Eikä ankeus viime vuoteen pääty. Kun rakentamisen tilastot revisoituvat, niin viime vuoden bkt:n lasku on lähempänä -2%. Ja sama rakentamisen ankeus vetää myös tämän vuoden pakkaselle. Jos rakentaminen ei rullaa, niin talous ei voi olla nollakasvussa, kirjoittaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo viestipalvelu X:ssä.
– Viime vuoden bkt-luvut tarkentuivat alaspäin ja tarkentumista on varmasti yhä tulossa, kun uusia tietoja lasketaan mukaan. Ennakoidun -1,0 % laskun sijaan luku nyt -1,2 %. Tämä tarkoittaa myös sitä, että laskuperinnön vuoksi on yhä hankalampaa päästä edes nollakasvuun tänä vuonna, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton yhteyspäällikkö Lauri Vuori X:ssä.
Tilastokeskus kertoi myös keskiviikkona, että työllisten ja tehtyjen työtuntien kehitys hidastui viime vuonna. Työllisten määrä kasvoi 0,8 prosenttia vuodesta 2022. Koko talouden tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,3 prosenttia.
Investointien arvo puolestaan laski viime vuonna. Laskuun vaikutti erityisesti uudisrakentamisen voimakas hidastuminen. Asuinrakennusinvestointien volyymi oli jyrkässä laskussa. Edellisen kerran vastaavaa laskua nähtiin finanssikriisin aikaan.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7,9 miljardia euroa alijäämäinen viime vuonna. Alijäämän kasvuun vaikuttivat muun muassa arvonlisäveron ja muiden tuoteverojen alentuneet kertymät, maksettujen palkkojen kasvu sekä hyvinvointialueisiin liittyvät menot.
Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 2,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Jos talouden nykytila tuntuu jotenkin ankealta, niin historia se vasta ankeaa onkin. Viime vuoden osalta arviota bruttokansantuotteen kasvusta leikattiin heikommaksi. Aiemmin se oli -1,0% ja nyt -1,2% https://t.co/i2FUC2gM3L
— Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki) June 19, 2024
Eikä ankeus viime vuoteen pääty.
Kun rakentamisen tilastot revisoituvat, niin viime vuoden bkt:n lasku on lähempänä -2%.
Ja sama rakentamisen ankeus vetää myös tämän vuoden pakkaselle.
Jos rakentaminen ei rullaa, niin talous ei voi olla nollakasvussa.#rakentaminen https://t.co/jpP0Cqz4Qw
— Jouni Vihmo (@JouniVihmo) June 19, 2024
Viime vuoden BKT-luvut tarkentuivat alaspäin ja tarkentumista on varmasti yhä tulossa kun uusia tietoja lasketaan mukaan.
Ennakoidun -1,0 % laskun sijaan luku nyt -1,2 %. Tämä tarkoittaa myös sitä, että laskuperinnön vuoksi on yhä hankalampaa päästä edes nollakasvuun tänä vuonna. https://t.co/U6SsRUnwWe— Lauri Vuori (@LauriVuori) June 19, 2024
