Maailman mittaluokassa ainutlaatuinen Suomen väestötietojärjestelmä on palvellut yhteiskuntamme tietohuoltoa jo 50 vuotta, sanoo Digi- ja väestötietovirasto.
Järjestelmän ensimmäinen versio valmistui ja otettiin käyttöön loppuvuodesta 1974. Väestötietojärjestelmän ansiosta Suomessa asuvien ihmisten ei esimerkiksi tarvitse itse toimittaa tietojaan usealle eri viranomaiselle, vaan järjestelmään kirjatut tiedot ovat automaattisesti useiden eri toimijoiden käytettävissä.
Järjestelmä myös mahdollistaa sen, ettei Suomessa tarvitse järjestää erillistä väestönlaskentaa. Suomi on yksi harvoja maita muun muassa Tanskan lisäksi, joissa on voitu luopua erillisestä väestölaskennasta.
Suomessa väestötiedot on keskitetty yhteen digitaaliseen väestötietojärjestelmään. Vaikka useissa erityisesti Euroopan valtioissa on keskitettyjä digitaalisia väestörekistereitä, Suomen järjestelmä on tietosisällön laajuuden ja luotettavuuden sekä tietojen laajan hyödyntämisen osalta maailman huippua, mahdollisesti maailman paras.
– Monen valtion hallinnosta onkin käyty kiinnostuneina kuulemassa järjestelmää ylläpitävän Digi- ja väestötietoviraston kokemuksia ja oppeja Suomen väestökirjanpidosta, virasto kertoo tiedotteessaan.
Digitaalisen yhteiskunnan perusta
Väestötietojärjestelmä on digitaalisen yhteiskunnan perusta ja se muodostaa eräänlaisen digitaalisen infrastruktuurin pohjan, jolle moni muu yhteiskuntamme toiminto rakentuu.
– Esimerkiksi sähköinen tunnistaminen ja mahdollisuus asioida huollettavien lasten puolesta pohjautuu väestötietojärjestelmän tietoihin.
Väestötietojärjestelmää päivittävät useat eri viranomaiset, joita ovat esimerkiksi sairaalat toimittavat sinne tiedot syntyneistä ja kuolleista, kunnat ylläpitävät tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja huoneistoista, seurakunnat ilmoittavat tietoja uusista avioliitoista ja lapsille annetuista nimistä.
Väestötietojärjestelmä sujuvoittaa arkea
Väestötietojärjestelmä liittyy kansalaisten moniin arjen tapahtumiin, vaikka tämä ei aina heille näy. Esimerkiksi lapsi saa automaattisesti henkilötunnuksen, kun sairaala ilmoittaa syntyneestä lapsesta Digi- ja väestötietovirastolle ja saa ilmoitukseen vastauksena lapsen henkilötunnuksen.
Useissa muissa maissa vanhempien pitää itse hoitaa nämä asiat lapsen syntymän jälkeen. Kun taas tieto kuolemasta saapuu väestötietojärjestelmään, se päivittyy sen kautta useille toimijoille, eikä omaisten tarvitse itse ilmoittaa asiasta jokaiselle taholle erikseen.
Väestötietojärjestelmään myös kirjataan henkilöiden osoitetiedot ja osoitteenmuutokset, kotikunta, avioerot ja perhesuhdetiedot.
Järjestelmän tietojen perusteella voidaan muodostaa automaattisesti äänioikeusrekisteri, vaalipiirit ja määrittää jokaisen äänestäjän äänestyspaikka. Lisäksi voidaan automaattisesti vaikkapa kutsua tietty ikäluokka syöpäseulontoihin.
Väestötietojärjestelmä mahdollistaa sen, ettei ihmisten Suomessa tarvitse säilyttää itsellään suurta määrää alkuperäisiä asiakirjoja. Monessa maassa ihmisen pitää itse säilyttää ja pitää huolta useista asiakirjoista, esimerkiksi vihkimistodistuksesta. Suomessa tieto avioliitosta löytyy väestötietojärjestelmästä, eikä ihmiset tarvitse erillisiä papereita osoittaakseen siviilisäätynsä.
Väestötietojärjestelmä kertoo, keillä on oikeus hoitaa lapsen asioita ja asioida hänen puolestaan. Pelastuslaitos puolestaan hyötyy rakennus- ja kiinteistötiedoista, kun se saa tiedon, millaiseen kohteeseen hälytys tulee ja osaa varautua matkaan sen mukaisesti.
Suomessa muuttajan ei myöskään tarvitse ilmoittaa jokaiselle taholle erikseen uutta osoitettaan, sillä julkiset toimijat ja myös useat yksityiset tahot päivittävät omat asiakasrekisterinsä suoraan väestötietojärjestelmän tiedoilla.
– Väestötietojärjestelmän tiedot toimivat koko yhteiskunnan tietohuollon perustana. Järjestelmä on yksi keskeisimmistä digitaalisten palvelujen rakennuspalikoista, joka mahdollistaa erilaisten digipalvelujen toteuttamisen tehokkaasti. Tavoitteenamme on, että tietoa kysytään kansalaiselta vain kerran ja sama tieto on yhteiskunnan eri toimijoiden käytössä automaattisesti siinä laajuudessa kuin lainsäädäntö sallii, kertoo ylijohtaja Timo Salovaara Digi- ja väestötietovirastosta.
Digitaalinen infra vaatii ylläpitoa
Digitaalinen infrastruktuuri vaatii huoltoa ja ylläpitoa samaan tapaan kuin esimerkiksi tieverkosto. Ilman investointeja se ei kykene vastaamaan tulevaisuuden tietohuollon tarpeisiin.
Salovaaran mukaan Suomella on hyvä väestötietojärjestelmä, joka on vastannut jo 50 vuotta yhteiskunnan moninaisiin tietotarpeisiin ja helpottanut Suomessa asuvien ihmisten arkea.
– Sen ansiosta moni asia näyttäytyy kansalaisten kannalta tapahtuvan kuin automaattisesti. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan säily toimintakykyisenä, jos perusinfraa ei uudisteta vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Digitaaliset palvelut kehittyvät ja väestötietojärjestelmän on oltava myös tulevaisuudessa yhteensopiva näiden järjestelmien kanssa. Muuten perusrekisterissä oleva tieto ei pysy eri digipalvelujen hyödynnettävissä, hän sanoo.
– Sähköisen asioinnin jatkuva kasvu edellyttää myös jatkuvaa panostusta sen perustana oleviin yhteisiin palveluihin kuten väestötietojärjestelmään, Salovaara lisää.
