Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä 700[nbsp]000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa syntyisi 2060-luvulla enää alle 40[nbsp]000 lasta vuosittain. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla.
Kuluva vuosi on neljäs perättäinen, kun maassamme syntyy alle 50[nbsp]000 lasta. Nämä ikäluokat ovat synnyttäjiä 30 vuoden kuluttua. Jos syntyvyys pysyy matalalla tasolla pitkään, heijastuvat sen vaikutukset kauas tulevaisuuteen. Aluksi vaikutus näkyy syntyvien lasten määrässä, mutta pidemmällä ajalla myös synnytysikäisten naisten määrässä.
Viime vuoden aikana 53 kunnassa syntyneiden määrä oli kuolleita suurempi. Havaitulla syntyvyyden tasolla vastaavanlaisia kuntia olisi 39 vuonna 2030 ja enää 15 vuonna 2040.
Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200[nbsp]000 nykyistä pienempi. Työikäisen väestön määrässä pitkittyvä matala syntyvyys näkyisi 2040-luvulta eteenpäin ja heijastuisi myös väestölliseen huoltosuhteeseen.
Vuoden 2060 väkiluku olisi 5,45 miljoonaa
Tilastokeskuksen mukaan tämä vuosi tulee olemaan kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.
Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2034 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,6 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.
Vuonna 2020 väkiluku kasvoi neljässä maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.
Vuoden 2021 väestöennusteen mukaan vuoden 2060 väkiluku olisi 5,45 miljoonaa. Tilastokeskuksen vuosina 2007–2021 välisenä aikana laadittujen väestöennusteissa väkiluku vuodelle 2060 on vaihdellut 5,3–6,2 miljoonan välillä. Vaihteluväli kuvastaa väestöennusteisiin pitkällä aikavälillä liittyvää epävarmuutta. Suurin ero eri vuosina laadittujen ennusteiden välillä liittyy syntyvyysoletukseen.
Vuoden 2021 ennusteessa alle 15-vuotiaiden määrä vuonna 2050 olisi 712[nbsp]000, mikä on 152[nbsp]000 vähemmän kuin 2015 ennusteessa ja 56[nbsp]000 enemmän kuin 2019 ennusteessa.
Työikäisen – 15–64-vuotiaiden – väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli maassamme 3,55 miljoonaa henkilöä. Vuosien 2010–2020 aikana työikäisten määrä on vähentynyt 136[nbsp]000 henkilöllä. Seuraavan kahden vuosikymmenen vuoden aikana työikäisen väestön ennustetaan vähenevän hitaammin eli 76[nbsp]000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.
Työikäisen väestön määrän väheneminen kiihtyisi matalasta syntyvyydestä johtuen 2040-luvulla. Vuosien 2041–2050 aikana työikäinen väestö vähenisi 103[nbsp]000 henkilöllä ja 2051–2060 edelleen 133[nbsp]000 henkilöllä. Vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä olisi 3,1 miljoonaa henkilöä, mikä on runsaat 310[nbsp]000 henkilöä nykyistä vähemmän.
Työikäisten osuus väestöstä on tällä hetkellä 62 prosenttia. Osuus pienenee ennusteen mukaan 60 prosenttiin vuoteen 2040 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisen väestön osuus koko väestöstä on 2021 ennusteessa aina vuoteen 2060 asti korkeampi kuin vuosina 2012 ja 2015 laadituissa ennusteissa, koska matalammasta syntyvyydestä johtuen väkilukukin kääntyy laskuun.
LUE MYÖS:
Sosiaaliturvan rahoituspohja murenee – ratkaisut vaikeita
