Rikosseuraamusviraston mukaan Suomen vankiloiden täyttöaste on jo monin paikoin yli 100 prosenttia, mikä tuo mukanaan turvallisuusriskejä.
Eduskunnan lakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) sanoo Verkkouutisille, että vankimäärä tulee kasvamaan jatkossa.
– Kiristykset ase- ja katujengirikollisuuden rangaistuksiin tuovat jopa 250 vankia lisää vuosittain.
Vankilapaikat eivät enää jatkossa riitä, vaikka Ouluun, Vantaalle ja Vaalaan rakennetaan uudet vankilat, joihin on tulossa noin 190 paikkaa, koska ne tarvitaan osin jo aiempien lakimuutosten tuomaan vankimäärän lisäykseen.
Miten rikollisuuden ja vankien määrää saataisiin suitsittua Suomessa?
Sisä-, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan Suomessa on nyt tavoitteena pysäyttää nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvu ja estää kansainvälisten rikollisryhmien ja katujengien rantautumista Suomeen.
– Suomella on vielä matkaa Ruotsin tilanteeseen. Uskon, että määrätietoisella työllä tilanteen pahenemiseen voidaan puuttua. Tämä edellyttää kuitenkin toimenpiteitä etupainotteisesti myös kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa, Ranne sanoo VU:lle.
Lakimuutoksia, lisää poliiseja ja muita keinoja
Hallitus aikoo nostaa poliisien määrän 8 000 henkilötyövuoteen kuluvan hallituskauden aikana. Rikollisuuden ongelmia ratkotaan myös lainsäädännön muutoksilla. Ne koskevat rangaistusten koventamisen lisäksi viranomaisten tiedon vaihdon esteitä ja poliisin rikostiedustelua.
Lulu Ranne painottaa kuitenkin, että olennaista olisi päästä puuttumaan katujengirikollisuuteen jo kauan ennen kuin poliiseja tarvitaan.
– Haluan korostaa, että kun puhutaan katujengi-ilmiöön puuttumisesta ennaltaehkäisevästi, poliisi on siinä vain yksi toimija. Ennaltaehkäisevissä toimissa tarvitaan ennen kaikkea myös muiden viranomaisten panosta ja poikkihallinnollista yhteistyötä, Ranne sanoo.
Nuorisojengirikollisuuden ehkäisemiseen on varattu kehysriihessä seitsemän miljoonaa euroa. Tukemisen keinoina hallitus näkee vanhempien kasvatusvastuun tukemisen, nuorten palveluiden kehittämisen ja koulujen turvallisuuden varmistamisen.
Ranteen mukaan katujengi-ilmiön kitkemiseksi ei kuitenkaan riitä pelkästään varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö.
–Myös maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta, sillä jengit ovat tilastojen mukaan pääosin ulkomaalaistaustaisia, Ranne toteaa.
Rikoshyödyn poisottamista helpotetaan
Jos rikolliselle tielle on lähdetty, rikosten ehkäisemiseksi koko seuraamusprosessin tulisi Lulu Ranteen mukaan olla riittävän nopea.
–On tärkeää vähentää myös rikollisen toiminnan houkuttelevuutta. Katujengiläisillä saattaa olla rikollisella toiminnalla ansaituilla varoilla hankittuja ”statussymboleita”, kuten autoja tai merkkivaatteita, jotka houkuttavat nuoria. Hallitusohjelmassa on kirjauksia, jotka koskevat rikoshyödyn poisottamisen helpottamista, Ranne kertoo.
Ennaltaehkäisyssä voimavarat tulee Ranteen mukaan syytä kohdistaa erityisesti henkilöihin, joita katujengit tavoittelevat jäsenikseen.
– Poliisin ja muiden viranomaisten on jatkettava ennalta estävää työtä erityisen riskin alueilla ja yhteisöissä. Tämä edellyttää tiivistä viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Ohjelmassa on myös muita toimia, kuten Ankkuri-toiminnan ja vakavia tai toistuvia rikoksia tekevien nuorten suljettujen palvelujen kehittäminen.
Köyhyys ja osattomuus lisäävät riskiä
Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen on toiminut aiemmin syyttäjänä. Hänen mukaansa poliisi on pystynyt hillitsemään katujengien toimintaa Suomessa hyvin käyttämällä kovia pakkokeinoja ja saamalla päätekijöitä pois kaduilta, jolloin toiminta on hiipunut.
Keto-Huovinenkin puhuu rikollisuuden ennaltaehkäisemisen puolesta: perheiden pitäisi saada tukea jo ennen kuin ongelmat kasaantuvat.
– Perheellä on tosi iso vaikutus: ylisukupolvinen köyhyys ja osattomuus lisäävät rikosten riskiä etenkin, jos siihen liittyy päihteiden käyttöä. Motiivina on monesti rikoksesta saatava taloudellinen hyöty tai se, että nuori haluaa tuntea kuuluvansa johonkin porukkaan, olevansa osa ryhmää. Monesti jengeihin liitytään juuri sen takia. Esimerkiksi liikuntaharrastuksilla voidaan vähentää yksinäisyyden kokemuksia, Keto-Huovinen sanoo.
Mielenterveysongelmat ja neuropsykologiset vaikeudet ovat myös monesti taustalla, eikä varhaiskasvatuksella ja kouluilla ole kykyä puuttua ajoissa lasten ja nuorten ongelmiin. Kuraattori- ja psykologipalvelut pitäisikin Keto-Huovisen mielestä siirtää takaisin kuntiin, jotta ne tavoittaisivat nuoret varhaisessa vaiheessa.
Parempaa turvallisuustekniikkaa
Eduskunnan lakivaliokunta kiinnitti jo viime kaudella huomiota siihen, että Suomen vankilaverkko on vanha ja tiloiltaan epätarkoituksenmukainen.
– Tämä on turvallisuusriski, eikä kuntouttavaa toimintaakaan pystytä järjestämään niin kuin olisi tarkoitus, Pihla Keto-Huovinen toteaa.
Vankiloiden turvatekniikan parantamiseen on ehdotettu 6,5 miljoonan lisärahoitusta ensi vuodelle.
– Se on tärkeää, koska on nähtävissä, että vanhasta rakennuskannasta ja liian vähäisestä koulutettujen vartijoiden määrästä joutuen syntyy turvallisuusriskejä sekä vangeille että henkilökunnalle, Keto-Huovinen sanoo.
Oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, että tällä hetkellä Suomen vankiloissa ei voida järjestää riittävästi kuntouttavaa toimintaa.
Suomessa rikosten uusimisprosentti on korkea
Pihla Keto-Huovisen mukaan Suomessa on vankiloissa myös lyhytaikaisia vankeja, jotka olisivat pikemmin päihdekuntoutuksen kuin vankilapaikan tarpeessa.
– Ei ole kenenkään etu, että tällaiset vangit ovat vankilassa, Keto-Huovinen sanoo.
Olisi myös tärkeää, että kuntoutus jatkuisi vankilasta vapautumisen jälkeenkin; muuten rikoskierre jatkuu herkästi.
–Suomessa rikosten uusimisprosentti on korkea, noin 60 prosenttia. Norjassa se on suljetuissa vankiloissa 30 prosenttia, hän vertaa.
Keto-Huovinen kävi Norjassa tutustumassa myös Bastoyn vankilasaareen, jonka vangeista jokainen saa koulutuksen, ja heillä on työpaikka ja asunto, kun he vapautuvat.
–Ajatuksena on, että jokainen vanki on joskus jonkun naapuri, Keto-Huovinen sanoo.
Vain 18 prosenttia norjalaissaarelta vapautuneista joutuu uudelleen vankilaan.
