– Nyt meillä on ihan raakaa faktaa, että kaikki viitearvot ovat ylittyneet tai ovat hyvää vauhtia ylittymässä, sanoo Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tuomas Pöysti Verkkouutisille.
Suomi ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 kolmen prosentin alijäämän rajan. Se on Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen sallima maksimiraja. Viime vuonna tämä lukema oli ennakkotietojen mukaan 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vielä edellinen valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus ennusti alijäämän jäävän 2,7 prosenttiin bkt:sta.
Muut viitearvot, joihin Pöysti viittaa, ovat velkasääntö, joka ylittää tänä vuonna kasvu- ja vakaussopimuksen salliman 60 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen sekä rakenteellisen alijäämän raja, joka ylittää 0,5 prosentin merkittävän poikkeaman rajan jo reippaasti. Viime ja tänä vuonna rakenteellinen alijäämä on jäämässä 1,0 prosenttiin ja kehittyy entistäkin heikompaan suuntaan Tilastokeskuksen uusien lukujen valossa.
Tilastokeskus julkisti maanantaina ennakkotiedot kansantalouden tilinpidosta viime vuoden osalta. Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että valtiontalouden alijäämä paisui viime vuonna ennakoidusta 7 miljardista eurosta 8 miljardiin euroon. Pöystin mukaan alijäämän rajua kasvua selittää toisaalta heikompi verotuottojen kehitys ja toisaalta työttömyysmenojen kasvu.
Pöysti kuitenkin huomauttaa, että VTV:n tulkinnan mukaan isompi osa alijäämästä on rakenteellista, eikä suhdanneluonteista.
– Nyt pitäisi koko yhteiskuntapolitiikka virittää hyvin alhaisen talouskasvun odotuksen varaan, ja sitä kautta lähteä miettimään menojen mitoituksen tasoa, Pöysti sanoo.
Huolestuttavinta on hänen mielestään hidas kokonaistuottavuuden kehitys. Silloin pelkkä menosopeutus ei ratkaise julkisen talouden velkaantumisongelmaa.
– Meidän suosituksemme on, että vuonna 2015 tehtäisiin reippaita rakenteellisia uudistuksia heti, jotta alhaisemmaksi käyvän tuotantopotentiaalin ongelmaan voisi pureutua, Pöysti sanoo.
Ei yllätys
VTV:n Pöysti kertoo, ettei huomattavasti heikompi julkisen talouden kehitys ollut hänelle varsinaisesti kauhean suuri yllätys. Merkit olivat ilmassa läpi koko viime vuoden. Valtiovarainministeriönkin ennusteet perustuivat oletukseen, että vuoden aikana taloudessa nähdään käänne parempaan. Suhdannekäänteitä kaikkien ennustelaitosten käyttämät menetelmät ovat huonoja ennakoimaan. Toivottua käännettä ei tullut.
– Nyt pitäisi ihan kokonaan luopua siitä viimeisimmän ennusteen katsomisesta, että jos siinä joku toivon kipinä olisi. Pitäisi oikeastaan uskoa se asiantuntijoiden näkemys, että tässä on paljon pysyväisluonteisemmasta ongelmasta kyse, Pöysti lähettää terveisiä seuraavalle hallitukselle.
VTV vastaa Suomessa niin sanottuun finanssipoliittiseen lakiin kirjatun 0,5 prosentin rakenteellisen alijäämän tavoitteen toteutumisesta. Sitä valvoo myös EU:n komissio yhdessä muiden rajojen kanssa. Viikko sitten komissio julkaisi Suomea koskevan raportin, mutta se katsoi, että poikkeuksellisista olosuhteista ja EU:n kriisimaiden tukemisesta johtuen Suomi välttää vielä liiallisen alijäämän menettelyn.
