Suomen vienti laski 13,7 miljardia euroa vuonna 2023 verrattuna tilanteeseen, jossa vienti olisi kasvanut 2000-luvun keskimääräistä vuosivauhtia. Tiputuksesta yhdeksän miljardia euroa selittyy vientihintojen laskulla ja loput on reaalista viennin alentumista, laskee Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Finnveran tiedotteessa.
Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden laskua.
Dramaattisten lukujen taustalla on oletus, että Suomen reaalinen eli kiinteähintainen vienti olisi taantuman sijasta kasvanut pitkän aikavälin, vuosien 2000−2022, keskiarvon mukaisesti reilut 3 prosenttia vuosittain. Nimellisen, eli nykyrahassa mitatun, viennin pitkän aikavälin vuosittainen kasvukeskiarvo on noin viisi prosenttia.
− Kansainvälinen kauppa on taantunut, ja Suomelle tärkeiden vientimarkkinoiden talouskehitys on ollut heikkoa. Yritysten näkökulmasta vientimarkkinan kuivuminen tarkoittaa kasvumahdollisuuksien kaventumista ja toiminnan supistumista. Tavaraviennin osalta pohjakosketus koettiin jo viime vuonna, mutta lakkojen täyttämä kevät on uudelleen romahduttanut Suomen tavaraviennin. Maaliskuussa tavaravienti tippui yli 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Pitää toivoa, ettei lakoilla olisi merkittävää vaikutusta enää loppuvuonna vientiin, Mauri Kotamäki sanoo tiedotteessa.
Miten pitkään vientitaantumasta toipuminen kestää, sitä voi tutkia viennin suhdannekellosta. Kotamäen malli perustuu viennin odotusten kehityksen ja kiinteähintaisen viennin vuosimuutoksen suhteeseen.
Suomen viennin odotukset ja viennin kehitys olivat positiivisia alkuvuodesta 2016 vuoden 2019 kolmannelle neljännekselle asti.
− Vuoden 2019 lopussa viennin odote heikkeni, vaikka vienti edelleen kasvoi, kunnes koronapandemia romahdutti sekä odotukset että viennin ja vaivuttiin syvään taantumaan. Korona peitti alleen laskusuhdanteen, joka olisi muutenkin tullut. Pohja nähtiin 2020 loppupuoliskolla, ja vienti tippui yli 12 prosenttia vuodentakaisesta, Kotamäki sanoo.
Tämän jälkeen odotukset lähtivät elpymään nopeasti. Edessä oli kuitenkin uusi shokki, sota ja kiihtynyt hintojen nousu, ja odotukset painuivat pakkaselle taas vuoden 2022 loppupuolella. Vuotta myöhemmin, loppuvuonna 2023 odotusten lisäksi myös vienti itsessään kääntyi laskuun.
− Viimeisimpien tietojen mukaan viennin kehityksen odotukset ovat elpyneet merkittävästi viime vuoden lopun pohjakosketuksesta. Viejien odotukset ovat nyt samalla tasolla kuin vuoden 2021 lopussa, jolloin vienti edellisen kerran kääntyi nousuun. Vientiodotusten parantuessa myös reaalitalous seuraa pienellä viiveellä perässä. On siis hyvinkin mahdollista, että 2024 jälkipuoliskolla vientiluvut ponnistavat kasvuun vuodentakaiseen verrattuna, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan tiedot tavaraviennin kehityksestä touko−kesäkuussa antavat tärkeää signaalia – erityisesti, jos kesäkuun vienti on noususuhdanteista. Ennakkotietoja joudutaan kuitenkin odottamaan elokuulle.
Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsauksen mukaan yritykset ovat peruneet tai lykänneet investointeja, ja ylivoimaisesti tärkein syy on kustannustaso, joka pitää sisällään korkotason nousuun liittyvät kustannuspaineet. Finnveran kyselyn vastauksissa todettiin, että investoinnit odottavat nyt EKP:n ensimmäistä koronlaskua, jonka jälkeen tilanteen odotetaan purkautuvan nopeastikin. Suomessa inflaatio on laskenut euroalueen keskiarvoa nopeammin, ja Suomen taloudelle EKP:n koronlaskut olisivat kaivattu käänne.
− On todennäköistä, että kesäkuussa keskuspankki laskee ohjauskorkoaan 0,25 prosenttia. Vaikka lasku on melko pieni, sillä tulee olemaan painoaan suurempi henkinen merkitys taloudelle. Tämäkin osaltaan vahvistanee loppuvuotta kohti paranevaa näkymää sekä kotimaisissa investoinneissa että vientiyrityksissä, Kotamäki sanoo.
