Suomen keskeiset vientimarkkinat ovat murroksessa, mikä lisää Suomen viennin kasvattamisen vaikeuskerrointa tulevina vuosina.
– Yhdysvallat, Saksa ja Kiina ovat olleet perinteisesti suomalaisten vientiyritysten päämarkkinoita, joille yhteenlasketun viennin osuus on yli neljännes kokonaisviennistä, mutta kasvunäkymät näissä maissa ovat alavireiset tai täynnä epävarmuutta. Vientiyritysten kannattaa varautua aktiivisesti etsimään uusia kohdemaita esimerkiksi kehittyviltä markkinoilta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki tiedotteessa.
Vaikka riskit ovat hänen mukaansa suurempia, tuototkin voivat toteutuessaan olla korkeita. Keinoja riskeiltä suojautumiseen ja rahoituksen hyödyntämiseen viennissä löytyy.
Suurin viennin kasvupotentiaali löytyy Kotamäen mukaan kehittyviltä markkinoilta Kaakkois-Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.
Presidentinvaaleihin valmistautuva Yhdysvallat on Suomen viennin kohdemaiden kärjessä, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Epävarmuuksia on edessä jo lyhyellä aikavälillä, sillä noin kuukauden kuluttua valittavan presidentin talouspoliittiset linjaukset voivat vaikuttaa konkreettisesti myös suomalaisiin vientiyrityksiin. Jos presidentiksi valitaan Donald Trump, edessä voi olla vientitullit kaikille maille – Kiinalle erityisen korkeat.
– On vaikea sanoa, mitkä Trumpin puheista todellisuudessa kävisivät toteen, jos hän nousee valtaan. Runnoisiko hän läpi 20 prosentin tuontitullit kaikkeen tuontiin? Mitä tapahtuisi Iraniin ja Venäjään kohdistuville sanktioille? Miten Kiina vastaisi Trumpin tulleihin, ja mikä olisi Trumpin vastauksen vastaus Kiinalle? Epävarmuus on suurta, mikä itsessään on haitallista taloudelliselle toimeliaisuudelle, Kotamäki pohtii.
Euroopan talousveturina tunnetun Saksan talouden näkymät ovat tällä hetkellä heikot, ja yhteiskuntana Saksa on siirtymässä samankaltaiseen nopean ikääntymisen vaiheeseen, joka Suomessa alkoi vuonna 2010.
– Saksan rakenteellinen, pitkän aikavälin talouskasvu tulee todennäköisesti hidastumaan aikaisempaan verrattuna. Tämä tarkoittaa myös, että suomalaisille vientiyrityksille Saksan vientimarkkinoiden kasvattaminen tulee olemaan hankalampaa. Markkinoille pääsyn haasteina voivat myös Euroopassa olla jatkossa entistä enemmän maiden oman tuotannon suosiminen ja valtiontukikilpailu.
Poliittisessa ohjauksessa oleva Kiinan talous on myös jäähtymässä. Maailmanmarkkinoiden valtaamisessa kotimarkkinat ovat unohtuneet, ja kuluttajat ja yritykset ovat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Lisäksi Kiinaa tulee vaivaamaan tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntyminen, mikä tarkoittaa maan mittakaavassa satojen miljoonien yli 65-vuotiaiden määrää.
– Tämän ei pitäisi tulla uutisena, mutta viimeistään nyt on hyvä havahtua siihen, että emme voi laskea Suomen viennin tulevaa kasvua pelkästään perinteisten suurten vientimarkkinoiden varaan. Yhdysvallat, Saksa ja Kiina tulevat varmasti olemaan keskeisiä vientimaita jatkossakin, mutta kun Suomella on tarve lisätä viennin volyymiä ja vientiyritysten määrää, yritysten on lähdettävä rohkeasti etsimään uusia vientimarkkinoita esimerkiksi kehittyviltä markkinoilta, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan jokaisen yrityksen polku vientimarkkinoille on omanlaisensa. Yritysten kirjo on laaja ja jotkut pärjäävät yhdessä, toiset toisessa markkinassa.
– Suurin kasvupotentiaali piileskelee kehittyvillä markkinoilla Kaakkois-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Yksittäisistä veturimaista voi mainita esimerkiksi Indonesian, Intian, Tansanian ja Brasilian. Riskit ovat toki suurempia, vaihtelevat maittain ja hankkeittain, mistä syystä niiden yleistäminen on haastavaa. Toisaalta tuototkin voivat toteutuessaan olla korkeita. Viennin riskeiltä kannattaa suojautua esimerkiksi vientitakuilla.
Kotamäki huomauttaa, että rahoitusmahdollisuuksien tunteminen ja rahoituksen järjestäminen ostajalle kaupan yhteydessä saattaa olla ratkaiseva myyntivaltti. Rahoitustuotteiden osaamisesta voi olla iso hyöty sekä pahimpien skenaarioiden varalta että täyden vientipotentiaalin ulosmittaamisessa.
Vientipotentiaalia voi aueta myös kansainvälisistä EPC-infrastruktuurihankkeista, joita tehdään ympäri maailmaa eri markkinoilla ja erilaisilla rahoituspaketeilla. Kun valtio haluaa parantaa maansa infrastruktuuria, se usein kilpailuttaa kansainvälisen EPC-yhtiön hoitamaan työn avaimet käteen -periaatteella ja etsimään muun muassa alihankkijat. Finnvera hakee yhteistyössä Business Finlandin kanssa suomalaisille yrityksille pääsyä kansainvälisiin julkisiin infrastruktuurihankkeisiin.
– Markkinoille pääsy vaatii yrityksiltä aktiivisuutta, hyvää ennakkoanalyysiä ja rohkeutta, mutta kumppaniverkostot ja asiantuntijoiden apu kannattaa hyödyntää, jotta ovet aukeavat esimerkiksi juuri suuriin kansainvälisiin julkisiin hankkeisiin, Kotamäki toteaa.
