Venäjän hyökkäyssodan alun jälkeen asetettujen EU-pakotteiden piiriin kuuluu tällä hetkellä lähes 2 000 henkilöä ja 500 yhteisöä.
Listalle lisättyjen tahojen kaikki tilit on jäädytetty. Tämän lisäksi Euroopan unionin jäsenmailla ja G7-valtioilla on jäädytettynä Venäjän keskuspankin varoja lähes 300 miljardin euron edestä.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan pakotteiden toimeenpano on tärkeää kansainvälisen turvallisuuden kannalta. Niiden tarkoituksena on heikentää Kremlin kykyä käydä sotaa ja korvata sodassa tuhottua kalustoa.
– Pakotteita tulee edelleen johdonmukaisesti lisätä Venäjälle ja Valko-Venäjälle aggression jatkuessa. EU:ssa käydään parhaillaan neuvotteluita 14. pakotepaketin osalta, Elina Valtonen sanoi eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.
Ministeri totesi Suomen olleen aloitteellinen asian suhteen.
– Mielestämme sektoripakotteita tulisi merkittävästi laajentaa nykyisestä, Venäjän kautta kulkevaa transitioliikennettä rajoittaa entisestään, minkä lisäksi venäläisen LNG:n tuonnista pitäisi luopua. Olennaista on tehokas toimeenpano ja porsaanreikien tilkitseminen, Valtonen sanoi.
Ennennäkemättömän laajojen pakotteiden toimeenpano on osoittautunut haastavaksi muun muassa niiden monitulkintaisuuden vuoksi. Yrityskentällä on huomattava vastuu selvittää asiakkaan tausta ja se, minne tuote on lopulta matkalla.
Suomi tekee pakotteiden suhteen yhteistyötä Pohjoismaiden, Baltian maiden ja muiden samanmielisten valtioiden kanssa.
– Meillä on vahva keskuskoordinaatio ja toimivaltaiset viranomaiset, muun muassa Tulli ja Ulosottolaitos. Työn tulokset puhuvat puolestaan, ulkoministeri totesi.
CREA-tutkimuslaitoksen johtava analyytikko Lauri Myllyvirta nosti keskustelussa esiin tilastoja, joiden perusteella Venäjä on ansainnut helmikuun 2022 jälkeen yli 600 miljardia euroa fossiilisten polttoaineiden viennillä. Tästä lähes 200 miljardia euroa on tullut viennistä EU-alueelle.
Öljyn hintakaton vaikutus on hiipunut heikon valvonnan vuoksi, minkä seurauksena merkittävä osa öljystä myydään hintakattoa korkeammalla hinnalla. Valvonta perustuu kuljetus- ja vakuutusyhtiöiden kirjallisiin ”vakuutuksiin” siitä, ettei myynti ylitä hintakattoa.
Myllyvirran mukaan toimintaan pitäisi puuttua systemaattisilla tarkastuksilla ja dokumentaation läpikäynnillä. Öljystä maksettu hinta voitaisiin todentaa maksutositteista. Rikkomuksista tulisi lisäksi määrätä aiempaa ankarampia rangaistuksia.
Analyytikko huomautti, että esimerkiksi Yhdysvaltain päätös lisätä pakotelistalle sanktiota rikkoneita aluksia vaikutti heti myyntihintoihin.
Niin sanottujen varjotankkerien määrän lisääntyminen heikentää hintakaton vaikutusta. Ne kuljettavat arviolta yli 50 prosenttia Venäjältä viedystä öljystä.
Viimeisten 12 kuukauden aikana Suomenlahdella liikennöi 313 varjotankkeria, joiden vakuutus oli tuntematon tai puutteellinen. Määrä on 27 prosenttia kaikista venäläistä öljyä kuljettaneista tankkereista. Kuljetusten arvo oli 31 miljardia euroa.
Elina Valtonen huomautti, että toimintaan puuttuminen on käytännössä haastavaa. Itämeren kautta kulkeva liikenne on kansainvälisen merioikeuden piirissä.
– Tämä antaa aika vähän keinoja puuttua alusten kuntoon, vakuutusturvaan tai millään tavalla tarkistaa niitä. Selvitämme asiaa, mutta tarvitsemme tähän laajempia hartioita, Valtonen totesi.
